Informaatioteknologian tiedekunnan henkilöstöohjelma

Tiedekunnan tavoitteet

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laaja-alaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, tarjota monipuoliset informaatioteknologian sivuaineopinnot muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta valitsemillaan osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Tiedekunnan toimintaperiaatteena on tiivis kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet elinkeinoelämän kanssa.

Tiedekunta työyhteisönä

Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoiden määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Vuoden 1998 lopussa opiskelijoita oli 883 ja toukokuussa 2003 yhteensä 1959. Opiskelijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti on virkojen ja vakinaisten opettajien määrä jäänyt selvästi jälkeen tavoitteesta. Informaatioteknologian opettajia tulisi olla teknillisen ja luonnontieteellisen alan mukaisesti suhteessa 1 opettaja 14 pääaineopiskelijaa kohden kun se nykyisin on 1 opettaja 26 opiskelijaa kohden. Toimintamenomäärärahoilla rahoitettujen opetus- ja tutkimusvirkojen ohella on voitu palkata henkilökuntaa ulkopuolisten hankkeiden mukana tuomalla rahoituksella. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tiedekunnan henkilökunnasta yli 80 % on määräaikaisessa virkasuhteessa ja toimintamenoilla rahoitetaan tiedekunnan menoista 38%.

Kiinnittyminen ja perehdyttäminen yliopiston tehtäviin ja työyhteisöön

Tiedekunnan tavoitteena on valita kuhunkin tehtävään osaavin ja pätevin henkilö. Hakijoita kohdellaan tasa-arvoisesti. Valinnan perustelut ilmaistaan avoimesti. Valittu hakija saa dokumentoidun päätöksen rekrytoinnista ja kaikille hakijoille tiedotetaan valinnasta.

Tiedekunnassa työnsä aloittava tai uusiin työtehtäviin siirtyvä henkilö tarvitsee perehdytyksen ja opastuksen työhönsä, työyhteisöönsä ja yliopistoon toimintaympäristönä. Perehtymiseen tulee varata riittävästi aikaa. Perehdyttämisen ensisijainen vastuu on työyhteisöllä. Perehdytettävän omaa aktiivisuutta tuetaan.

Johtaminen työyhteisössä

Yhteisölliset elimet

Tiedekunnassa on aloittanut uusi tiedekuntaneuvosto. Neuvoston työilmapiiri on perinteisesti ollut hyvin keskusteleva ja avoin. Myös opiskelijat ovat löytäneet neuvoston toiminnassa oman aktiivisen roolinsa.

Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksilla on johtosäännön tarkoittama laitosneuvosto. Tietotekniikan tutkimusinstituuttiin asetetaan johtoryhmä.

Tiedekunnassa on talvella 2002 aloittanut toimintansa johtoryhmä. Dekaaneista, laitosten johtajista ja amanuensseista sekä hallintopäälliköstä koostuva ryhmä kokoontuu maanantaisin parituntiseen lounaspalaveriin keskustelemaan tiedekunnan ja laitosten kannalta keskeisistä asioista. Johtoryhmä on osoittautunut erittäin toimivaksi laitosrajoja madaltavaksi yhteisöksi, jossa on myös saatu synnytettyä yhteistä näkemystä ja tahtotilaa tiedekunnan kehittämiseksi toimivana kokonaisuutena.

Varsinaiset johtajat

Tiedekuntaan on valittu uusi dekaani syyskuussa 2002. Dekaanin ja varadekaanin välinen työnjako on täsmennetty. Dekaanien välisen sopimuksen mukaisesti varadekaani vastaa tiedekunnan tutkimukseen ja jatkokoulutukseen liittyvistä asioista (tutkimushankkeet ja niiden hallinnoinnin koordinointi, jatkokoulutuksen organisointi ja jatkotutkintoihin liittyvä päätöksenteko) sekä tiedekunnan tietohallinnon kehittämisestä. Lisäksi varadekaani vastaa ulkomaisten opiskelija- ja tutkijavaihtosuhteiden hallinnoinnin organisoinnista, sekä kotimaan suhteiden hoidosta siltä osin kuin dekaani ei niitä hoida. Dekaani vastaa muista kaikista dekaanille asetetuista vastuista ja velvollisuuksista.

Kaikilla laitoksilla toimii johtosäännön mukaisesti sekä johtaja että varajohtaja, joiden välinen työnjako on vahvistettu sopimuksin.

Tietotekniikan laitoksella taloushallinto ja sopimusasiat on jaettu johtajan ja varajohtajan kesken. Laitoksen johtaja vastaa taloushallinnosta toimintamenomäärärahojen osalta ja varajohtaja hankkeiden osalta. Varajohtaja toimii myös laitoksen johtajan sijaisena loma- ja matka-aikoina sekä vastaa muista johtajan erikseen määräämistä tehtävistä. Laitoksen johtaja vastaa kaikista muista laitoksen johtamiseen liittyvistä asioista.

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella varajohtaja vastaa laitoksen henkilöstön tutkimusseminaarien järjestämisestä, osallistuu erikseen sovittavien asioiden valmisteluun, toimii laitoksen johtajan sijaisena loma- ja matka-aikoina sekä vastaa muista johtajan erikseen määräämistä tehtävistä. Laitoksen johtaja vastaa kaikista muista laitoksen johtajalle astetuista vastuista ja velvollisuuksista.

Tietotekniikan tutkimusinstituutissa varajohtaja vastaa rekrytoinnista sekä useimmista henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista. Lisäksi varajohtaja toimii joidenkin projektien vastuullisena johtajana sekä toimii laitoksen johtajan sijaisena loma- ja matka-aikoina sekä vastaa muista johtajan erikseen määräämistä tehtävistä. Laitoksen johtaja vastaa kaikista muista laitoksen johtamiseen liittyvistä asioista.

Muu hallinto

Opintoasioiden hoito on siirretty laitoksissa toimiville amanuensseille. Tiedekunnassa ei ole päätoimista opintoasiainpäällikköä. Vuoden kokeiluajan myönteisten tulosten pohjalta hajautettu järjestely halutaan vakiinnuttaa ja samalla saattaa kuntoon virkanimike- sekä palkkaluokkamuutokset.

Tiedekunnan hallintoa kehitetään kokonaisuutena. Tiedekunnan kanslian roolia vahvistetaan henkilöstö- ja talousasioiden sekä sopimushallinnon hoitamisessa. Hallintohenkilöstön erityisosaamista kohdennetaan koko tiedekunnan käyttöön. Määräaikaisten virkasuhteiden valmistelu edellyttää hyvää ammattitaitoa ja mahdollisuutta paneutua asioiden huolelliseen hoitamiseen. Virkamääräysten valmistelua ja toimeenpanoa kehitetään hyödyntämällä entistä enemmän keskitetyn henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien mahdollisuuksia ja toisaalta tiedekunnan yhteistä osaamista asioiden valmistelussa.

Määräaikaisten työjärjestelyiden suuren määrän vuoksi osaamisen turvaamiseen ja työssä jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Informaatioteknologian tiedekunta kiinnittää huomiota henkilöstönsä jaksamiseen ja kouluttamiseen.

Vuorovaikutteinen toimintakulttuuri

Työyhteisön toiminnalle ja kehittämiselle tärkeätä ovat avoimet keskustelun ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Yhteisellä asioiden valmistelulla edistetään asiantuntijuuden vahvistumista työyhteisössä. Henkilöstö voi osallistua yliopiston päätöksentekoon monijäsenisissä hallintoelimissä, joiden jäsenet valitaan vaaleilla. Lisäksi henkilöstöllä on tukenaan luottamusmiesjärjestelmä.

Kaikessa toiminnassa henkilöstöä, työtehtäviä ja työoloja koskevat päätökset valmistellaan yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Yhteistoimintamenettely on lakisääteisesti osa päätöksentekoprosessia. Laitoksilla järjestetään keskustelutilaisuuksia asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheissa.

Ilmapiiritutkimus

Syksyllä 2001 tehdyn ilmapiiritutkimuksen mukaan Informaatioteknologian tiedekunta voi kokonaisuudessaan hyvin. Tietotekniikan laitoksella lähes kaikki mittarit osoittivat parempaa tulosta kuin koko yliopistolla vastaavilla alueilla. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella valtaosa mittareista oli kuitenkin hieman yliopiston keskiarvoa alhaisemmalla tasolla osoittaen tiettyä henkilökunnan väsymystä ja tyytymättömyyttä työilmapiiriin. Tilanteen uskotaan korjautuvan pitkäjänteisemmän ja päätoimisemman johtamisen myötä, joka mahdollistaa tilanteen korjaamiseen tarvittavan näkemyksen syntymisen. Myös työnjakoihin ja sen tasapuolisuuteen on kiinnitetty huomiota niin opetus- kuin hallintotehtävissäkin.

Henkilöstötilasto

Informaatioteknologian pääaineopiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1995. Informaatioteknologian opettajia tulisi olla teknillisen ja luonnontieteellisen alan mukaisesti suhteessa 1 opettaja/14 pääaineopiskelijaa kun se nykyisin on 1/23. Opetushenkilökunnan rekrytointia vaikeuttaa alhainen palkkaustaso ja rahoituksen hankepohjaisuudesta johtuvat lyhyet virkasuhteet.

Tiedekunnan henkilöstön määrä on kasvanut voimakkaasti muutamassa vuodessa. Henkilöstön määrä on lokakuun alun tilaston mukaan 208 henkilöä, joista 82 % on määräaikaisessa virkasuhteessa. Tämä tilanne aiheuttaa yli kahdensadan virkamääräyksen valmistelun ja hoidon vuosittain. Henkilöstöasioiden koulutusta tulee lisätä ja tiedekunnan panosta vahvistaa henkilöstöasioiden valmistelussa ja toimeenpanossa.

Elokuu 2003
	virka	virkasuhde	yht
Professorit	11	8	19
Lehtorit	9	9	18
Yliopistonopettajat	0	4	4
Yliassistentit	5	18	23
Assistentit	0	11	11
Projektipäälliköt, projektisuunnittelijat	0	40	40
Tutkijat ja tutkijakoulutettavat	1	35	36
Tutkimuksen apuhenkilökunta	4	25	29
Hallintohenkilökunta	9	19	28
Yhteensä	38	170	208