7.7.2 Väitöskirja
Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden
muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin opiskelijan
erikoisalan ongelmasta tiedekunnassa edustettuna olevalta alalta.
Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee samalla
osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti
esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään
aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti.
Väitöskirja laaditaan yleensä englannin kielellä. Dekaani
voi antaa väittelijälle luvan muun kuin suomen, ruotsin tai englannin
kielen käyttämiseen väitöskirjassa. Monografiamuotoisen
väitöskirjan sijaan laaditaan nykyisin usein
artikkeliväitöskirja, ”nippuväitöskirja”.
Tämä muodostuu samaa aihepiiriä käsittelevistä
tieteellisistä julkaisuista tai tutkimuksista ja niitä
käsittelevästä yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan
julkaisuihin voi kuulua myös muiden tutkijoiden kanssa tehtyjä
yhteisjulkaisuja, jolloin tekijän on kirjallisesti tehtävä selkoa
omasta osuudestaan yhteistöissä. Selvitys voi olla esitettynä
joko artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osassa tai
väitöstilaisuudesta kertovan sivun kaltaisesti työn
yhteenveto-osan sisään sijoitettavana erillislehdykkänä,
joka on allekirjoitettu. Selvityksen tulee olla tiedekunnan, esitarkastajien,
vastaväittäjän ja kustoksen käytettävissä
työtä arvioitaessa.
Väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on
jätettävä laitoksen toimistoon kolmena täydellisenä
kappaleena väittelyluvan saamiseksi. Käsikirjoituksen kieliasu on
syytä tarkistaa ennen tarkastettavaksi jättämistä.
Väitöskirjan julkaisuluvan myöntäminen
ja väitöskirjan arvostelu halutaan usein saada käsittelyyn
mahdollisimman pikaisesti. Asian hoitamiseksi on tärkeää,
että jatko-opiskelijan yhteystiedot ovat laitoksen ja tiedekunnan
toimistoissa, jotta työn tekijään on tarvittaessa saatavissa
nopeasti yhteys.
Laitoksen varajohtaja keskustelee esitarkastajista,
vastaväittäjistä ja kustoksesta oppiaineen pääedustajan
ja ohjaajan kanssa. Laitoksen johtaja/varajohtaja esittää
esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä kustoksen
yhtäaikaisesti, jotta väitöstilaisuudessa
käytettävä kieli on mahdollista ottaa huomioon esitarkastajien
lausuntoja pyydettäessä. Jatko-opiskelija ei missään
tapauksessa saa itse sopia asiasta esitarkastajien ja
vastaväittäjän kanssa!
Kaksi esitarkastajaa pyritään valitsemaan
esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista.
Esitarkastajana ei toimi työn ohjaajana toiminut henkilö.
Käytännössä samat pätevyysvaatimukset koskevat
esitarkastajia kuin ohjaajaa. Väitöskirjatyön esitarkastajien on
toimitettava lausuntonsa väittelyluvan myöntämiseksi kuuden
viikon kuluessa siitä, kun heille on ilmoitettu tehtävästä
ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa dekaani voi
myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Opinnäytteen
suorittajalla on oikeus esitarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma
kirjallinen vastineensa ennen asian ratkaisemista.
Jatko-opiskelijalle annetaan väittelylupa
esitarkastajien suosituksesta. Jos esitarkastajat esittävät
huomattavia korjauksia käsikirjoitukseen, pyydetään niiden
huomioon ottamisesta lausunto työn ohjaajalta. Käsikirjoitusta voidaan
joutua myös korjaamaan niin paljon, että se tulee
lähettää uudelleen esitarkastajien tarkastettavaksi.
Yliopiston viestintä saa kopion
päätöksestä ja liittää tiedot
väitöksestä yliopiston tapahtumakalenteriin. Jokaisesta
väitöksestä lähetetään tiedote myös
joukkoviestimille, ja sitä varten viestinnästä otetaan
yhteyttä suoraan väittelijään aineiston saamista ja
muokkaamista varten. Tiedotusaineisto sisältää
väitöstapahtumaa, väittelijää ja julkaisua koskevat
tiedot sekä yleistajuisen selosteen väitöskirjasta ja 1 kpl
väittelijän kuvia, joka voidaan sopimuksen mukaan ottaa myös
tiedotuksessa. Aineisto pyydetään toimittamaan tiedotukseen
(Seminaarinmäki, hallintorakennus T) noin kaksi viikkoa ennen
väitöstä.
Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän
yliopiston sarjassa ”Jyväskylä Studies in Computing”,
jonkin tieteellisen seuran sarjassa tai kaupallisen kustantajan kustantamana.
Jyväskylän yliopisto on siirtynyt
yliopistosarjoissa ilmestyvien väitöskirjojen sähköiseen
julkaisemiseen 1.6.2002 lukien. Tämä on aiheuttanut muutoksia paitsi
julkaisuprosessissa, myös väittelijöiden
tukikäytännöissä ja ohjeistuksessa sekä julkaisujen
jakelussa. Väittelijöille maksetusta kielentarkistuspalkkiosta on
luovuttu, mutta väitöskirjan painattaminen säilyy
väittelijälle edelleen maksuttomana, mikäli hän toimittaa
julkaisuyksikköön valmiiksi ohjeiden mukaisesti taitetun ja tuotetun
tiedoston. Maksuttomuuden edellytyksenä on myös
verkkojulkaisusopimuksen allekirjoittaminen. Väittelijä voi hoidattaa
väitöskirjan taittamisen ja verkkoversion tuottamisen myös
julkaisuyksikössä, jolloin tehdystä työstä
peritään korvaus. Samoin väitösopinnäytteiden jakeluun
on tullut muutoksia. Yliopiston kirjaston ilmaisjakelukappaleista luovuttiin ja
väittelijöiden saama tekijänkappaleiden määrä on
nyt 15 kpl.
Vuonna 2003 julkaistiin Jyväskylän yliopiston
julkaisijan opas, jossa opastetaan kirjoittajat taittamaan julkaisut
yliopistosarjojen vaatimuksia vastaaviksi, sekä tuottamaan PDF/ps/prn
–tiedostot verkkojulkaisemista varten. Nykyiset ohjeet
ulkoasumäärityksistä säilyvät pääosin
ennallaan, ks.
http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/sarjaohjeet.pdf
Väittelyluvan yhteydessä
määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä
tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa.
Vastaväittäjää koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin
ohjaajaakin. Vastaväittäjät pyritään valitsemaan
yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Työn esitarkastaja ei toimi
vastaväittäjänä.
Väitöstilaisuus järjestetään
yliopiston tiloissa. Väittelijän ja vastaväittäjän
keskustelun kuulumisen varmistamiseksi on ainakin Seminaarinmäen vanhoissa
saleissa syytä käyttää salien
äänenvahvistimia.
Väitöstilaisuuden jälkeen
vastaväittäjän/-väittäjien on joko yhdessä tai
erikseen annettava väitöskirjasta kahden viikon kuluessa perusteltu
kirjallinen lausuntonsa. Lausunnon tulee sisältää arvostelu
väitöskirjan tieteellisestä tasosta sekä siitä,
vastaako väitöskirja tarkoitustaan opinnäytteenä sekä
esitys arvosteluksi. Vastaväittäjällä on lausuntoaan
antaessaan käytettävissään esitarkastajien lausunnot
sekä väittelijän selostus omasta osuudestaan
tutkimustyössä.
Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana
eli valvojana. Tämä on kunniatehtävä, joka kuuluu työn
ohjaajalle. Kustoksena toimii työn varsinainen ohjaaja, kun hän on
Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Myös emeritusprofessori voi
toimia kustoksena. Kustos saa kopion kustoksena toimimista koskevasta
tiedekunnan päätöksestä, jossa esitarkastajien lausunnot
ovat liitteinä.
Väitöskirjat arvostellaan
kauppatieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa
improbatur - approbatur -lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum
laude approbatur - magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur -
laudatur ja luonnontieteellisellä alalla käyttäen
arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen
hyväksytty. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan
vastaväittäjän esityksen perusteella. Laitoksen johtaja laatii
tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ
esitetään hyväksyttäväksi arvolauseeella laudatur tai
kiittäen hyväksytty.
Tiedekunnalla on arvostelusta
päättäessään käytettävissään
vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot
ja mahdollisesti työn ohjaajan lausunto esitarkastajien
käsikirjoitukseen esittämien korjausten huomioon ottamisesta
käsikirjoituksessa.