Otsikkosivu Edellinen Seuraava Sisällys | Jatkokoulutus >Jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä käytänteitä >Väitöskirja

7.7.2 Väitöskirja

Väitöskirjan tulee olla ehjän kokonaisuuden muodostava, julkaisukelpoinen tieteellinen esitys jostakin opiskelijan erikoisalan ongelmasta tiedekunnassa edustettuna olevalta alalta. Väitöskirja perustuu opiskelijan omaan tutkimukseen. Sen tulee samalla osoittaa, että tekijä hallitsee perusteellisesti esittämänsä asian ja pystyy käsittelemään aihettaan itsenäisesti ja esitystekniikaltaan moitteettomasti. Väitöskirja laaditaan yleensä englannin kielellä. Dekaani voi antaa väittelijälle luvan muun kuin suomen, ruotsin tai englannin kielen käyttämiseen väitöskirjassa. Monografiamuotoisen väitöskirjan sijaan laaditaan nykyisin usein artikkeliväitöskirja, ”nippuväitöskirja”. Tämä muodostuu samaa aihepiiriä käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista tai tutkimuksista ja niitä käsittelevästä yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjan julkaisuihin voi kuulua myös muiden tutkijoiden kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja, jolloin tekijän on kirjallisesti tehtävä selkoa omasta osuudestaan yhteistöissä. Selvitys voi olla esitettynä joko artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osassa tai väitöstilaisuudesta kertovan sivun kaltaisesti työn yhteenveto-osan sisään sijoitettavana erillislehdykkänä, joka on allekirjoitettu. Selvityksen tulee olla tiedekunnan, esitarkastajien, vastaväittäjän ja kustoksen käytettävissä työtä arvioitaessa.
Väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus on jätettävä laitoksen toimistoon kolmena täydellisenä kappaleena väittelyluvan saamiseksi. Käsikirjoituksen kieliasu on syytä tarkistaa ennen tarkastettavaksi jättämistä.
Väitöskirjan julkaisuluvan myöntäminen ja väitöskirjan arvostelu halutaan usein saada käsittelyyn mahdollisimman pikaisesti. Asian hoitamiseksi on tärkeää, että jatko-opiskelijan yhteystiedot ovat laitoksen ja tiedekunnan toimistoissa, jotta työn tekijään on tarvittaessa saatavissa nopeasti yhteys.
Laitoksen varajohtaja keskustelee esitarkastajista, vastaväittäjistä ja kustoksesta oppiaineen pääedustajan ja ohjaajan kanssa. Laitoksen johtaja/varajohtaja esittää esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä kustoksen yhtäaikaisesti, jotta väitöstilaisuudessa käytettävä kieli on mahdollista ottaa huomioon esitarkastajien lausuntoja pyydettäessä. Jatko-opiskelija ei missään tapauksessa saa itse sopia asiasta esitarkastajien ja vastaväittäjän kanssa!
Kaksi esitarkastajaa pyritään valitsemaan esteettömistä, yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Esitarkastajana ei toimi työn ohjaajana toiminut henkilö. Käytännössä samat pätevyysvaatimukset koskevat esitarkastajia kuin ohjaajaa. Väitöskirjatyön esitarkastajien on toimitettava lausuntonsa väittelyluvan myöntämiseksi kuuden viikon kuluessa siitä, kun heille on ilmoitettu tehtävästä ja he ovat saaneet opinnäytetyön. Erityistapauksessa dekaani voi myöntää lisäaikaa lausunnon antamiseen. Opinnäytteen suorittajalla on oikeus esitarkastuslausunnot saatuaan antaa niistä oma kirjallinen vastineensa ennen asian ratkaisemista.
Jatko-opiskelijalle annetaan väittelylupa esitarkastajien suosituksesta. Jos esitarkastajat esittävät huomattavia korjauksia käsikirjoitukseen, pyydetään niiden huomioon ottamisesta lausunto työn ohjaajalta. Käsikirjoitusta voidaan joutua myös korjaamaan niin paljon, että se tulee lähettää uudelleen esitarkastajien tarkastettavaksi.
Yliopiston viestintä saa kopion päätöksestä ja liittää tiedot väitöksestä yliopiston tapahtumakalenteriin. Jokaisesta väitöksestä lähetetään tiedote myös joukkoviestimille, ja sitä varten viestinnästä otetaan yhteyttä suoraan väittelijään aineiston saamista ja muokkaamista varten. Tiedotusaineisto sisältää väitöstapahtumaa, väittelijää ja julkaisua koskevat tiedot sekä yleistajuisen selosteen väitöskirjasta ja 1 kpl väittelijän kuvia, joka voidaan sopimuksen mukaan ottaa myös tiedotuksessa. Aineisto pyydetään toimittamaan tiedotukseen (Seminaarinmäki, hallintorakennus T) noin kaksi viikkoa ennen väitöstä.
Väitöskirja voidaan julkaista Jyväskylän yliopiston sarjassa ”Jyväskylä Studies in Computing”, jonkin tieteellisen seuran sarjassa tai kaupallisen kustantajan kustantamana.
Jyväskylän yliopisto on siirtynyt yliopistosarjoissa ilmestyvien väitöskirjojen sähköiseen julkaisemiseen 1.6.2002 lukien. Tämä on aiheuttanut muutoksia paitsi julkaisuprosessissa, myös väittelijöiden tukikäytännöissä ja ohjeistuksessa sekä julkaisujen jakelussa. Väittelijöille maksetusta kielentarkistuspalkkiosta on luovuttu, mutta väitöskirjan painattaminen säilyy väittelijälle edelleen maksuttomana, mikäli hän toimittaa julkaisuyksikköön valmiiksi ohjeiden mukaisesti taitetun ja tuotetun tiedoston. Maksuttomuuden edellytyksenä on myös verkkojulkaisusopimuksen allekirjoittaminen. Väittelijä voi hoidattaa väitöskirjan taittamisen ja verkkoversion tuottamisen myös julkaisuyksikössä, jolloin tehdystä työstä peritään korvaus. Samoin väitösopinnäytteiden jakeluun on tullut muutoksia. Yliopiston kirjaston ilmaisjakelukappaleista luovuttiin ja väittelijöiden saama tekijänkappaleiden määrä on nyt 15 kpl.
Vuonna 2003 julkaistiin Jyväskylän yliopiston julkaisijan opas, jossa opastetaan kirjoittajat taittamaan julkaisut yliopistosarjojen vaatimuksia vastaaviksi, sekä tuottamaan PDF/ps/prn –tiedostot verkkojulkaisemista varten. Nykyiset ohjeet ulkoasumäärityksistä säilyvät pääosin ennallaan, ks. http://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/sarjaohjeet.pdf
Lisätietoja: Pekka Olsbo, puh. 3388, sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi, Marja-Leena Tynkkynen, puh. 3486, sähköposti: marjaleena.tynkkynen@library.jyu.fi. Lisätietoja löytyy myös kirjaston julkaisuyksikön www-sivuilta.
Väittelyluvan yhteydessä määrätään yksi tai useampi vastaväittäjä tarkastamaan väitöskirja julkisessa väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjää koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin ohjaajaakin. Vastaväittäjät pyritään valitsemaan yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista. Työn esitarkastaja ei toimi vastaväittäjänä.
Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston tiloissa. Väittelijän ja vastaväittäjän keskustelun kuulumisen varmistamiseksi on ainakin Seminaarinmäen vanhoissa saleissa syytä käyttää salien äänenvahvistimia.
Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän/-väittäjien on joko yhdessä tai erikseen annettava väitöskirjasta kahden viikon kuluessa perusteltu kirjallinen lausuntonsa. Lausunnon tulee sisältää arvostelu väitöskirjan tieteellisestä tasosta sekä siitä, vastaako väitöskirja tarkoitustaan opinnäytteenä sekä esitys arvosteluksi. Vastaväittäjällä on lausuntoaan antaessaan käytettävissään esitarkastajien lausunnot sekä väittelijän selostus omasta osuudestaan tutkimustyössä.
Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana eli valvojana. Tämä on kunniatehtävä, joka kuuluu työn ohjaajalle. Kustoksena toimii työn varsinainen ohjaaja, kun hän on Jyväskylän yliopiston palveluksessa. Myös emeritusprofessori voi toimia kustoksena. Kustos saa kopion kustoksena toimimista koskevasta tiedekunnan päätöksestä, jossa esitarkastajien lausunnot ovat liitteinä.
Väitöskirjat arvostellaan kauppatieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa improbatur - approbatur -lubenter approbatur - non sine laude approbatur - cum laude approbatur - magna cum laude approbatur eximia cum laude approbatur - laudatur ja luonnontieteellisellä alalla käyttäen arvosteluasteikkoa hylätty - hyväksytty - kiittäen hyväksytty. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan vastaväittäjän esityksen perusteella. Laitoksen johtaja laatii tiedekuntaneuvoston käsittelyyn perustelun, jos työ esitetään hyväksyttäväksi arvolauseeella laudatur tai kiittäen hyväksytty.
Tiedekunnalla on arvostelusta päättäessään käytettävissään vastaväittäjän lausunnon lisäksi esitarkastajien lausunnot ja mahdollisesti työn ohjaajan lausunto esitarkastajien käsikirjoitukseen esittämien korjausten huomioon ottamisesta käsikirjoituksessa.


Otsikkosivu Edellinen Seuraava Sisällys | Jatkokoulutus >Jatkotutkintojen suorittamiseen liittyviä käytänteitä >Väitöskirja