Suomalainen lainsäädäntöprosessi

RASKE2-hankkeessa keskeisen huomion kohteena on Suomen lainsäädäntöprosessi (ks. kontekstikaavio). Lainsäädäntöprosessi voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin vaiheisiin: hallituksen esityksen valmistelu ministeriöissä, hallituksen esityksen valtioneuvostokäsittely, lakiesityksen eduskuntakäsittely ja hyväksytyn lain käsittely valtioneuvostossa.


0. Aloitteen tekeminen
Perustuslaissa säädetään: "Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla". Käytännössä pääosa lakien säätämisasoista tulee hallitukselta, jonka hallitsemassa koneistossa eri tahojen esittämät ideat (myös EU-lainsäädännön vaikutus) valmistellaan hallituksen esityksiksi. Seuraavassa tarkastellaan lainvalmistelua juuri hallituksen esityksen käsittelyn näkökulmasta.

Lainsäädännön valmistelutyö tehdään siinä ministeriössä, jonka toimialaan asia kuuluu. Toimialajaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003). Valmistelutyön voi tehdä yksikin virkamies apunaan teknisiä asioita tekevä henkilöstö, mutta merkittäviä ja laajakantoisia asioita varten perustetaan lainsäädäntöhanke.  Tällaisia hankkeita valmistellaan valtioneuvoston tai ministeriöiden asettamissa komiteoissa, työryhmissä, toimikunnissa ja muissa hankkeissa, joissa on mukana eri hallinnonalojen, puolueiden ja muiden tahojen edustajia. Valmistelutyötä tukevat kielenkääntäjät ja mahdollisesti taittotyön tekevät henkilöt.

Valmistelu voidaan jakaa seuraaviin alavaiheisiin: esivalmistelu, perusvalmistelu, lausuntovaihe, jatkovalmistelu, laintarkastus ja esittelykuntoon saattaminen. Käytännössä prosessissa voi olla iteraatioita ja toisaalta esim. selkeissä lakipykälien muokkaustapauksissa eteneminen voi olla suoraviivaisempaakin.

Vaiheen keskeisimpänä tuloksena on esittelyvalmis hallituksen esitys, joka voidaan lähettää valtioneuvoston käsittelyyn.

2. Hallituksen esityksen valtioneuvostokäsittely
Hallituksen esityksen käsittelyn viralliset vaiheet valtioneuvostossa ovat yleisistuntokäsittely ja presidentin esittely, joita ennen eriasteisissa valmisteluvaiheissa olevia esityksiä käsitellään ministerivaliokunnissa ja -työryhmissä sekä hallituksen iltakoulussa. Virallisista vaiheista ensimmäisenä lakiesitystä käsitellään valtioneuvoston yleisistunnossa, jossa esittelijänä toimii valtioneuvoston esittelijä ja jossa tehdään ratkaisuehdotus presidentille. Sitten presidentin esittelyssä, jossa ministeri toimii esittelijänä, presidentti tekee päätöksen hallituksen esityksen lähettämisestä eduskunnan käsittelyyn. 

Vaiheen tuloksena on hallituksen esitys, joka lähetetään eduskuntakäsittelyyn. Hallituksen esitykset uusiksi laeiksi sisältävät:

• suppean kuvauksen esityksen pääasiallisesta sisällöstä
• lain tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
• lain yleisperustelut (kuvaus nykytilasta, tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista, vaikutuksista ja valmistelusta)
• yksityiskohtaiset perustelut pykälittäin
• voimaantuloa koskevan esityksen, varsinaisen lakitekstin ja rinnakkaistekstit.

Hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle suomen- ja ruotsinkielisinä sekä saameksi säädöksen koskiessa erityisesti saamelaisia.
(Ks. Valtioneuvoston toiminta.)

3. Lakiesityksen eduskuntakäsittely
Eduskunnassa lakiesitys tulee esille ensimmäistä kertaa eduskunnan täysistunnossa, jossa käytävän lähetekeskustelun tarkoituksena on antaa evästyksiä asiaa käsittelevälle valiokunnalle. Kaikki esitykset ja aloitteet käsitellään valiokunnissa ennen päätöstä. Samaa asiaa koskevien hallituksen esityksien ja lakialoitteiden käsittely yhdistetään valiokunnissa. Valiokunta valmistelee mietinnön, jonka jälkeen esitys palaa eduskunnan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään lopullisesti täysistunnon toisessa käsittelyssä.

Perustuslailla on erityismenettely, jossa toisessa käsittelyssä hyväksytty lakiehdotus jätetään lepäämään vaalien ylitse tai se julistetaan kiireelliseksi. Tämän raportin kuvauksiin ei ole perustuslain käsittelyjärjestyksen erityismenettelyn vaiheita lisätty.

4. Hyväksytyn lain käsittely valtioneuvostossa
Hyväksytyn lain käsittely valtioneuvostossa sisältää seuraavat vaiheet: lain vahvistaminen (valtioneuvoston yleisistunto ja presidentin esittely) ja lain julkaiseminen. Tämän vaiheen tuloksena laki julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa, joka on saatavilla sekä paperimuodossa (Suomen säädöskokoelman vihkoset, Suomen laki I ja II lakikirjat) että sähköisenä Internetissä (Finlex-säädöstietopankki).

Lainsäädäntöprosessiin liittyviä toimintoja
Tässä tarkastellaan edellä kuvattuun lainsäädäntöprosessiin liittyviä toimia, joita ei olisi riittävän täsmällisesti voitu sijoittaa prosessikuvaukseen, jotka ovat luonteeltaan jatkuvia.

Tarve tiedottaa lain säätämisestä vaihtelee. Useissa tapauksissa säädösten muuttumisesta pitää tiedottaa hyvissä ajoin, jotta yksilöille ja yhteisöille annetaan mahdollisuus sopeutua muutoksiin.

Valtioneuvoston tiedotusyksikkö huolehtii pääministerin johdolla valtioneuvoston tiedottamisesta, sovittaa yhteen valtionhallinnon tiedotustoimintaa sekä huolehtii valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleisestä kehittämisestä. Käytännössä ministeriöt ja niiden viestintä/tiedotusyksiköt huolehtivat itse omasta tiedotustoiminnastaan ja sen kehittämisestä. 

Ministeriöissä laajoista hankkeista laaditaan viestintäsuunnitelma. Tiedottamisessa on otettava huomioon valtionneuvoston kanslian suositukset valtionhallinnon viestinnässä noudatettavista periaatteista ja toimintatavoista. Valmistelijoiden on annettava tietoa tiedotusvälineille ja kansalaisille lainsäädännön valmisteluvaiheista, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista. Valmisteluun liittyvät mietinnöt ja lausuntokierrokselle lähteneet ehdotukset tulee julkaista ministeriön internet-sivuilla.

Eduskuntakäsittelyn osalta hoitaa tiedotuksen eduskuntatiedotus, jonka päätehtäväalueita ovat mediaviestintä, verkkoviestintä sekä kansalaisten tiedotuspalvelu. Se järjestää tiedotustilaisuuksia, tekee tiedotteita ja vastaa median tietopalvelusta. Tiedotus koordinoi eduskunnan verkkopalvelua ja toimittaa Uutisruutua. Kansalaisten informoimiseksi tuotetaan mm. esittelyaineistoja, kalentereita ja julkaisuja, sekä vastataan puhelin-, sähköposti- ja kirjeviesteihin.

Viranomaistahojen lisäksi tiedottamisesta pitävät huolen myös etujärjestöt ja yhteisöt, jotka järjestävät jäsenilleen myös koulutusta. 

Lain täytäntöönpano voi edellyttää alempien säädösten muuttamista ja lain rinnalla onkin mahdollisesti jo valmisteltu asetuksia. Laajoissa kokonaisuudistuksissa on jo valmisteluvaiheessa suunniteltava, miten lain vaikutusten seuranta toteutetaan. Jälkikäteinen seuranta on tärkeää erityisesti silloin, jos säädöshankkeen vaikutusten selvittämiseen on liittynyt ongelmia tai epävarmuutta. Säädöksen vaikutuksia voidaan (tulevaisuudessa) seurata esimerkiksi www.otakantaa.fi -palvelussa, jossa aihepiiristä mahdollisesti käydään keskustelua.

<< Takaisin etusivulle