Aikataulu: Ensimmäinen luento keskiviikkona 8. syykuuta klo 12.15-14 Auditorio 1. Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~tvarti/etiikka.htm

Sisältö: Kurssilla perehdytään tietotekniikan eettisiin kysymyksiin. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia asioita: etiikan teoriat, moraaliset ongelmat, moraalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, tietotekniikan etiikan teemat kuten tekijänoikeuskysymykset, tietokannat ja yksityisyys, ohjemistojen laatu, Internet ja etiikka. Eettiset ohjeistot. Business-etiikka ja yhteiskuntavastuu.

Esitiedot: Suositellaan 3. vuosikurssin opiskelijoille.

Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, tentti.

Aikataulu: Aikataulu (kolme ensimmäistä viikkoa): Viikolla 37 ma 16.15-18 ja ke 16.15-18 Viikolla 38 ma 16.15-19.00 ja ke 16.15-19.00 Viikolla 39 ma 16.15-18.00 ja ke 16.30-18.00 Luennot Agoran auditoriossa 2. Muut ajat näkyvillä klikkaamalla alempana "Tarkat tiedot..." linkkiä.

Sisältö: Sisältö: Tavoitteena on antaa laaja-alainen näkemys tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisestä organisaatiossa, kyky ymmärtää tietojenkäsittelyn ja tietojärjestelmien kehittäminen osana yrityksen kehittämistoimintaa sekä perehdyttää opiskelija tietojärjestelmien kehittämisen problematiikkaan ja ratkaisuihin. Kurssilla tarkastellaan tietohallintoa organisatorisesta, teknisestä sekä tietohallinnon johtamisen näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käydään läpi tietojärjestelmien kehittämisen vaiheet esitutkimuksesta ylläpitoon ja käsitellään kehittämiseen oleellisesti liittyviä seikkoja kuten osallistumista, ryhmätyötä, kehitysprojekteja, systeemityömenetelmiä ja tietokoneavusteista systeemityötä.

Kirjallisuus: Luentomateriaali. Erikseen ilmoitettava kirjallisuus.

Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä tai muulla tavalla hankitut vastaavat tiedot tai taidot. Tietokone ja tietoverkot työvälineenä kurssille voi osallistua samanaikaisesti itk-211 kurssin kanssa.

Opetusmuodot: Luennot 36 h.

Suoritustavat: Lopputentti koodilla itk-211 (2 ov). Tentin voi suorittaa vaikka ei harjoitustyötä itk-212 (1 ov) tekisikään. Tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijoilla harjoitustyö on pakollinen. Muilla harjoitustyö hyvin suositeltava, koska se tukee luento-osuuden asioiden omaksumista.

Aikataulu: Viikolla 37 ma 16-18 ja ke 16-18 Viikolla 38 ma 16-19 ja ke 16-19 Viikolla 39 ma 16-18 ja ke 16-18 Luennot Agoran auditoriossa 1. Muut ajat näkyvillä korppi-järjestelmässä ITK-211 osuuden "Tarkat tiedot" linkkiä klikkaamalla.

Sisältö: Tietojärjestelmän kehittäminen: esitutkimus.

Kirjallisuus: Luentomoniste ja muu erikseen ilmoitettava kirjallisuus.

Esitiedot: Tietokone ja tietoverkot työvälineenä tai muulla tavalla hankitut vastaavat tiedot tai taidot. Tietokone ja tietoverkot työvälineenä kurssille voi osallistua samanaikaisesti itk211 ja itk 212 kurssien kanssa. Harjoitustyön suorittaminen edellyttää myös itk-211 osuuteen osallistumista samanaikaisesti tai sen suorittamista ennen harjoitustyötä.

Opetusmuodot: Alkuinfo viikolla 37 ja 38 luentojen yhteydessä (kts. ylempänä kohta aikataulu). Harjoitustyön ohjaus kuten luennoilla ja kurssin www-sivuilla kurssin alkamisen jälkeen kerrotaan.

Suoritustavat: Hyväksytty harjoitustyö. Harjoitustyö on pakollinen tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijoille.

Aikataulu: Luennot 24h viikoilla 37-49, ma 10-12 ja to 14-16 salissa Ag Auditorio 2.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median opintokokonaisuuden suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat ovat: digitaalinen konvergenssi ja multimedia, digitaalisiin dokumentteihin liittyvät standardit, inhimillinen ja tietokoneavusteinen kommunikointi, ihmisten ja tietokoneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimuotoisen tiedon semantiikaa, kieliteknologia, XML ja rakenteiset dokumenttit, ja organisaatioiden sisällönhallinta. Näiden teemojen lisäksi organisaation ja viestinnän näkökulmat tulevat tällä kurssilla vahvasti esiin. Lisäksi kurssilla tutustutaan digitaalisen median opetukseen ja tutkimukseen.

Kirjallisuus: Kurssilla käytetään pääasiassa Optima-ympäristössä jaettavaa digitaalista materiaalia.

Esitiedot: Informaatioteknologian tiedekunnan yhteiset opinnot.

Opetusmuodot: Luennot 24 h, ryhmätyö, tutustumiskäynti.

Suoritustavat: Harjoitukset, ryhmätyö (raportti ja esitys) ja tentti.

Aikataulu: Kurssi tulisi suorittaa joko yhtä aikaa kurssin XML-kieli kanssa, tai sen jälkeen. Kurssin voi suorittaa sekä syksyn 2004, että kevään 2005 aikana joustavalla aikataululla. Kurssin ohjaus- ja suoritusajankohdat ilmoitetaan Optimassa kurssin kansiossa syyskuussa.

Sisältö: Kurssi sisältää käytännön harjoittelua XML-työvälineillä. Tutustutaan XML-kieleen, jonkin verran sen liitännäiskieliin ja joihinkin XML-työvälineisiin harjoittelun avulla. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelija paneutuu kurssin harjoitustehtäviin ja ohjeisiin Optimassa, sekä tekee joko itsenäisesti kotona tai luokassa C531.1 harjoitustehtäviä XML-työvälineillä. Ohjausta ja valvottuja suoritustilanteita järjestetään syksyn ja kevään mittaan useita kertoja kuukaudessa.

Kirjallisuus: 1) Tehtäväohjeet ja ohjelmaoppaat: Optima/XML-kieli/XML-laboratoriotyö-kansio. 2) Seuraavat World Wide Web Consortiumin (W3C) spesifikaatiot: XML, XSLT, Namespaces in XML, sekä CSS. Saatavilla osoitteessa http://www.w3c.org/tr/. 3) Runodemo: demonstraatio XML-, XSLT- ja CSS-kielten, sekä DOM-rajapinnan käytöstä osoitteissa http://haades.it.jyu.fi/insgml/ ->Runodemo ja http://awamitra.it.jyu.fi/Runodemo/

Esitiedot: Perustiedot XML-kielestä. Kurssi XML-kieli (ITK221) tulee olla suoritettu tai aloitettu ennen laboratoriotyökurssille tuloa.

Opetusmuodot: XML-kielen käyttöön liittyvien harjoitustöiden tekeminen demoluokassa C531.1 ja/tai kotona ohjelmien 30 päivän evaluointiversioita käyttäen. Ohjaus- ja suoritustilaisuuksia luokassa C531.1.

Suoritustavat: Kurssi koostuu neljästä harjoituksesta. Kurssi on suoritettu, kun ohjaaja on hyväksynyt kaikkien harjoitustehtävien suoritukset.

Aikataulu: Luennot viikoilla 39-50, ma ja ti 12-14 salissa Ag Alfa.

Sisältö: Kurssin keskeisiä aihealueita ovat mm. elektronisen kaupankäynnin ja sähköisen asioinnin peruskäsitteistö, sähköinen tunnistaminen, maksujärjestelmät, sääntely sekä elektronisen liiketoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen problematiikka (toimitusketjut, uudet toimintamallit, rahoitus) sekä hyvän ja käytettävän käyttöliittymän ominaisuudet eri laite- ja käyttöympäristöissä sekä käyttökonteksteissa.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.

Esitiedot: Kurssille osallistuvan opiskelijan suositellaan hallitsevan perustiedot multimediasta, tietojärjestelmien suunnittelusta, markkinoinnista ja organisaatioteoriasta.

Opetusmuodot: Luennot ja mahdollisesti harjoitukset.

Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu.

Aikataulu: Autumn 2004, please see SB website for detailed schedule

Sisältö: Software industry is one of the fastest growing industries in the world. Software products are also increasingly becoming one of the key enablers of other industries, and largely drive and enable today’s economy and business tasks. However, software based business creates challenges to companies both technological and managerial point of view. The relationships between technological constrains and opportunities, as well as new business strategies and increasing competition in the field create a complex network that are difficult to manage. Success in software business depends on how a company can organize and fit together these pieces of puzzle.

The aim of this course is to provide a basic understanding of what characterize software business by highlighting the entrepreneurial challenges and opportunities associated with establishing, managing, and expanding a software company.

Topics include:

• Understanding the characteristics of software business (software business vs. traditional business)

• Understanding the main segments of software industry

• Building a software business that creates and shares knowledge effectively

• Organizing and managing a software business

• Organizing and managing software project business and related services

• Understanding the frontier between software product and services

• Competing with software products and standards

• Developing and distributing software products

Kirjallisuus: To be announced later

Esitiedot: Basic understanding of organizational and information systems design.

Opetusmuodot: Lectures and course assigments

The lecture will be held in English. The exams will be in English and Finnish

Suoritustavat: Exam and assignments

Sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja ohjata opiskelijaa lähteiden käyttöön. Kandidaattiseminaari koostuu johdantoluennosta, tiedonhankinnan koulutuksesta, harjoitteista ja seminaariosuudesta.

Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

Opetusmuodot: Luennot, itsenäinen työskentely, seminaarit

Suoritustavat: Tiedonhankinnan koulutukseen osallistuminen sekä harjoitteiden kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaareissa

Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: a) harjoittelutehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys- tai selvitystehtäviä, b) opiskelijalla tulee harjoittelupaikalla olla laitoksen hyväksymä ohjaaja, jolle opiskelija toimittaa etukäteen tiedot harjoittelun tavoitteista, c) opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan yksityiskohtainen selonteko, jonka harjoittelusta vastaava henkilö laitoksella hyväksyy. Harjoittelun maksimilaajuus on määritelty tutkintoasetuksessa. Sitä ei lasketa pääaineopintojen minimilaajuteen.

Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi.

Suoritustavat: Harjoittelu. Arvostelu hyväksytty/hylätty.

Aikataulu: Lectures: week 37 on mon-fri at 12-16 in Ag C232.1 (demos mon-fri Ag B112.2, Latin at 12-16).

Sisältö: Techniques for representing multimedia information (e.g., text, audio, video) in computer systems. Formats for representation, compression and transmission and their applications. Hypermedia mechanisms for information structuring and the relation with Web based technologies. Tools and software frameworks for building multimedia applications. Multimedia information processing. Examples with image and video. The future of multimedia computing. Augmented and mixed reality, mobile multimedia, storytelling.

Aikataulu: Luennot viikoilla 37-39, ma 14-16, ke 10-12 ja pe 10-12 salissa AgC231.1. Seminaariosuus viikolla 41, 3 ryhmaa ti,ke ja to

Sisältö: Tutkimusmenetelmät-opintojakson tavoitteena on antaa sekä yleisiä että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy syys-lokakuussa tiiviinä periodina noin 20 tuntia luentoja ja seminaareja, joissa käsitellään tutkimusprosessia ja tutustutaan tietojenkäsittelyn tutkimussuuntiin, tutkimustyyppeihin, tutkimusmenetelmiin, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin tekemiseen sekä tieteelliseen kommunikointiin. Seminaariosuudessa opiskelijat arvioivat ryhmissä hyväksyttyjä pro gradu -tutkielmia. Tämän vaiheen lopussa kaikilla seminaarilaisilla tulee olla selvillä oman pro gradu -työn aihe ja ohjaaja.

Kirjallisuus: Kurssikirja: Järvinen,P.& Järvinen,A.2000 (huom! ei vanhempi painos). Tutkimustyön metodeista. Tampere:Opinpaja Oy. Muuta kirjallisuutta: Hirsjärvi,P.,Remes,P.& Sajavaara,R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki:Kirjayhtymä Oy. Heinisuo,R.& Ekholm, K. !997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. P.Mänttäri. Tampere:Vastapaino. Creswell, J.W. 1994. Research Design: Qualitative & Quantitative Approaches. London:Sage. Galliers, R. (toim.) 1992. Information Systems Research. Issues, Methods and Practical Guidelines. Blackwell Scientific Publications. Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Tampere:Vastapaino.

Esitiedot: Joko cl-seminaari ja kanditutkielma tai näyttö cl-seminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma)

Opetusmuodot: Luennot, pienryhmätyöskentely

Suoritustavat: 1) Osallistuminen luentoihin ja seminaariin (pois saa olla enintään 1 luennolta). 2) Tenttimällä kirjan Järvinen&Järvinen, Tutkimustyön metodeista, 2000 (ei vanhempi painos!) ja laatimalla yksin kirjallisena sovitun hyväksytyn gradun arvioinnin.

Aikataulu: Suuntautumisvaihtoehdoittain (Pienryhmittäin)

Sisältö: Graduseminaarin tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Kukin opiskelija osallistuu pienryhmään, jota vetää pääsääntöisesti pro gradu -työn ohjaaja. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmässä kukin opiskelija esittelee oman tutkimussuunnitelmansa, valmistelee ja esittää noin 20 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiirista ja lisäksi opponoi jonkun toisen opiskelijan laatiman vastaavan työn.

Kirjallisuus: Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. JY/TKTL. Saatavissa www.cc.jyu.fi/~katjalii/TJTC87/Raportointiohjev02.PDF Järvinen, P. & Järvinen, A. 2000. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja Oy. Hirsjärvi, P., Remes, P., & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. P. Mänttäri. Tampere: Vastapaino.

Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely.

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn.

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, apulaisprofessorit ja yliassistentit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.

Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.

Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus

Suoritustavat: Pro gradu –tutkielma.

Aikataulu: Introductory lecture on Thursday 23.9. at 12.15 pm. Seminars on weeks 42, 46 and 50.

Sisältö: Students interested in researching software business related topics are invited to attend this seminar. This seminar will: 1. introduce the students to the literature of the field, and 2. enable the students to create, discuss, and evaluate research topics, plans, methods, and results. This seminar is especially relevant to students who plan to write their theses in the near future.

Aikataulu: Luennot viikoilla 37-50, to 14-16 salissa Ag Alfa (paitsi to 20.11. Ag Aud.3).

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva organisaation dokumenttien hallinnan (ODH) ongelmista, tekniikoista ja menetelmistä. Kurssi esittelee yleisimmät ODHn lähestymistavat, tyypilliset ongelmat ja yleisimmät dokumenttien hallinnan tuotteet sekä johdattaa organisaation dokumenttienhallintajärjestelmien suunnitteluun hyödyntäen muilla kursseilla saatuja perustietoja. Harjoitustyössä opiskelija tutustuu johonkin dokumenttien hallinnan tuotteeseen tai erityiskysymykseen, soveltaa oppimaansa siihen ja raportoi tulokset kurssille suullisesti ja kirjallisesti. Esittelyyn kuuluu mahdollisesti myös demonstraatio.

Kirjallisuus: Opetusmoniste. Juha Anttila, Dokumenttien hallinta, IT Press, 2. painos, Edita 2001. Vaihtuva materiaali: Koulopolos T.M., Frappaolo C., Electronic Document Management Systems ? Portable Consultant, McGraw-Hill, 1995. Sutton Michael J. D., Document Management for the Enterprise - Principles, Techniques, and Applications, ISBN 0-471-14719-2, John Wiley & Sons, Inc. 1996. 369 p. Bob Boiko, Content Management Binble. Materiaalia oppimisympäristössä.

Esitiedot: Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdon kursseja 5 ov.

Opetusmuodot: Luennot 22 h ja harjoitustyö.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö

Aikataulu: Luennot ti klo 8-10 ja ke klo 14-16 ti 7.9.alkaen. Demonstraatioita vko 39-41 alkaen.

Sisältö: Kurssilla tutustutaan XML-kieliperheeseen ja XML-kielen sovellusalueisiin. Kurssilla käsitellään muun muassa XML-kieliperheen keskeisiä kielimäärityksiä sekä teoreettisesti, että esimerkkien ja demonstraatioiden avulla, tutustutaan XML-kielen sovellusalueisiin ja niissä käytettäviin määrityksiin ja kieliin, sekä tutustutaan rakenteisten dokumenttien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviin menetelmiin ja tapaustutkimusesimerkkeihin.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla.

Esitiedot: ITK 221 XML-kieli ja ITK 222 XML-laboratoriotyö.

Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot, harjoitustyö.

Suoritustavat: Harjoitustyö, tentti.

Aikataulu: Kurssi alkaa lokakuussa 2004. Ks. yksityiskohtainen aikataulu EL:n verkkosivulta syyskuussa.

Sisältö: Yritysten globalisoituessa ja keskittyessä ydinosaamiseensa tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja jakelu teknistyy ja vaatii tietojärjestelmien tuettuja yhteistyöverkstoja. Kurssilla käsitellään tuotannon ja jakelun yritysryhmittymien sekä muiden yritysverkostojen toimintaperiaatteet, johtamisen menetelmät ja tällaisten verkostojen informaatiojärjestelmille asettamat erikoisvaatimukset. Kurssilla esitellään keskeisiä verkostototalouden teorioita ja konkretisoidaan niitä esimerkkien avulla. Virtuaaliorganisaatio. Toimittajaverkostot. Informaatiojärjestelmien roolit yritysverkostoissa. Transaktiokustannusteoria. Prosessien automatisointi. Tausta- ja kauppapaikkajärjestelmien integrointi. Organisaatio-oppiminen ja oppiva organisaatio.

Kirjallisuus: Luennoijan ilmoittama kirjallisuus, luento- ja muu materiaali.

Opetusmuodot: Luennot ja harjoitustyö.

Suoritustavat: Hyväksytysti suoritettu harjoitustyö (30%) ja tentti (70%).

Aikataulu: Luennot viikoilla 39-42, ma 14-16 (Ag. Alfa) ja ti 14-16 (Ag. Beeta). Demonstraatiot viikoilla 43-50 kahdelle ryhmälle; ma tai ti 12-15 laitoksen mikroluokassa.

Sisältö: Tavoitteena on ymmärtää kuluttajille suunnattujen elektronisen liiketoiminnan sovellusten toimintaa ja niille asetettavia vaatimuksia sekä oppia toteuttamaan WWW-sovelluksia soveliaille liiketoiminta-alueille käyttäen open source -välineitä. Kurssilla käsitellään erityisesti sovellusten keskeisiä aspekteja kuten autentikointia, turvallisuutta, turvallisia transaktioita, sessionhallinnan mekanismeja, tietokantojen käyttöä HTTP:n yli sekä ostamisen ja tilaamisen mekanismeja. Kurssin aikana määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan toimiva elektroninen kauppapaikka.

Kirjallisuus: Welling & Thompson: PHP and MySQL Web Development, Sams Publishing 2001.

Esitiedot: [Ei suomenkielistä kuvausta.] ITK 236, perustiedot tietokannan hallintajärjestelmistä ja ohjelmoinnista.

Opetusmuodot: Luennot ja demonstraatiot.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen demonstraatioihin ja menestyksekkäästi toteutettu kurssityö.

Aikataulu: Luennot 16 h (kevätlukukaudella)

Sisältö: Kurssilla opetetaan käytettävyysajattelun ja kognitiivisen ergonomian perusteet. Tarkoituksena on johdattaa opiskelija kognitiivisen kapasiteetin, emotionaalisten prosessien, elämyksellisyyden hallintaan käyttöliittymiä konstruoitaessa.

Kirjallisuus: Saariluoma: Käyttäjäpsykologia (ilmestyy keväällä 2005) tai laitokselta saatava artikkelikokoelma.

Opetusmuodot: Luennot ja kirjatentti.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen pientehtäviin luentojen aikana, luentoihin perustuvan ongelman pohjalta tehty itsenäinen essee ja Preecen kirjan tenttiminen. Sekä luentotehtävät että kirjatentti on molemmat suoritettava.

Sisältö: Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi, josta kirjoitetaan tekninen raportti

Kirjallisuus: Annetaan aiheen antamisen yhteydessä (19.11)

Esitiedot: Syventävien opintojen kurssi

Opetusmuodot: Tutoroitu praktinen työ

Suoritustavat: Empiirinen tutkimus ja sen raportointi

Aikataulu: Ilmoitetaan myöhemmin

Sisältö: Asiantuntijaluento. Sisältö täsmentyy myöhemmin

Aikataulu: Luennot (n. 40 h) viikoilla 37-48, to 12-14 ja pe 8-10. Demonstraatiot n. 18 h, ryhmät ja ajat sovitaan kurssin alussa.

Sisältö: Kurssi pidetään nyt ensimmäisen kerran uusien tutkintovaatimusten mukaan. Se on tarkoitettu pääasiassa vuonna 2002 (tai myöhemmin) opintonsa alkaneille. Ensisijaisena tarkoituksena on olio-ohjelmoinnin perusfilosofian ymmärtäminen. Ohjelmointikielten tavallisimmat oliokeskeiset rakenteet ja ominaisuudet esitetään sekä yleisesti että Javan ja osittain C++:n kannalta. Myös muista merkittävistä oliokielistä saadaan näkemystä. Olio-ohjelmoinnin historiaa ja kehitystä. Klassisen ("skandinaavisen") oliomallin perusteet ja niiden soveltaminen C++:ssa. Yksittäisperintä ja polymorfismi. Säiliöluokkia ynnä muita tyypillisiä esimerkkejä. Smalltalk-kielen perusominaisuuksia. Geneerisyys, moniperintä ja muita oliokielten vaativampia ominaisuuksia.

Kirjallisuus: Sakkinen M.: Olio-ohjelmointi (luentomoniste). Sopivaa oheiskirjallisuutta esim. (mainittu tai uudempi laitos kustakin) Koskimies K.: Oliokirja, Satku-Kauppakaari 2000. Rintala M., Jokinen J.: Olioiden ohjelmointi C++:lla, Satku-Kauppakaari 2000. Budd T.: An Introduction to Object-Oriented Programming (2nd ed.), Addison-Wesley 1997. Meyer B.: Object-Oriented Software Construction (2nd ed.), Prentice-Hall 1997.

Esitiedot: ITK110 Ohjelmointi 1, ITK125 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen, TIE120 Ohjelmointi 2.

Opetusmuodot: Luennot n. 40 h ja demonstraatiot n. 18 h.

Suoritustavat: Loppukuulustelu.

Sisältö: Tavoittaa on, että kurssin suoritettuaan opiskelija - ymmärtää liiketoimintaprosessien ja sovellusten väliset yhteydet - oivaltaa IT:n mahdollisuudet synnyttää ja tukea uusia organisaatiomuotoja - ymmärtää integroinnin tarpeet ja mahdollisuudet eri perspektiiveistä (ulkoinen / sisäinen / tekninen) -osaa suunnitella liiketoiminta- ja sovellusarkkitehtuureja Sisältöä: -organisaationaaliset tarpeet järjestelmien integroinnille, yhteensopivuudelle ja joustavuudelle -geneeriset arkkitehtuurimallit ja kehykset -liiketoiminta-arkkitehtuuri: tieto- ja prosessiarkkitehtuuri -liiketoiminnan mallintaminen -liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu -sovellusarkkitehtuuri ja mallintaminen -sovellustason ratkaisuja; ERP: periaatteet, toiminnot ja trendit; CRM, PRM, yms.;Data Warehousing; yritysportaalit; organisaatioiden väliset järjestelmät -yhteentoimivuus (interoperability) ja standardointi -teknisiä arkkitehtuuriratkaisuja (networks, middleware, legacy system, client-server, web-based technologies)

Kirjallisuus: Enterprise Application Integration (Addison-Wesley Information Technology Series) by David S. Linthicum

Opetusmuodot: Luennot, seminaarityö

Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu ja hyväksytty seminaarityö

Aikataulu: Luennot viikoilla 37-41, ti 14-16 ja to 10-12 salissa Ag C234.1.

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija viestinnän keskeisimpiin näkökulmiin ja teorioihin, joiden ymmärtäminen tukee tietojärjestelmien suunnittelua ja arviointia. Opintojakson aikana perehdytään viestinnän eri muotoihin ja kanaviin sekä viestinnän tavoitteisiin ja päämääriin. Tietoa viestinnästä sovelletaan erilaisiin teknologioihin ja niiden tarkasteluun. Opintojaksoon liittyvässä esseetehtävässä käytetään prosessikirjoittamisen menetelmiä ja opiskelijat saavat esseestään palautetta sekä opastusta kirjalliseen viestintään.

Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali

Opetusmuodot: Luennot, ryhmätyöskentely ja yksilöohjaus

Suoritustavat: Esseetehtävä

Aikataulu: Opintojakso järjestetään syyslukukaudella 2004, viikoilla 44-50. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan syyslukukauden alussa.

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään teknologiavälitteisen viestinnän arvioimiseen ja analysoimiseen. Viestintäteknologioita ja niiden käyttöä tarkastellaan yksilön, ryhmän, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmista.

Kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.

Esitiedot: ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet tai TJV 010 Viestivä ihminen tai vastaavat tiedot.

Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset ja itsenäinen työskentely.

Suoritustavat: Harjoitukset ja esseetehtävä.

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Aikataulu: Opintojakson voi suorittaa syys-, kevät- tai kesälukukauden aikana.

Sisältö: Opintojakson aikana opiskelija perehtyy itsenäisesti valitsemaansa tietokonevälitteisen viestinnän ilmiöön kirjallisuuden ja/tai empiirisen aineiston avulla. Harjoitustyön aihe ja laajuus sekä käytettävät lähteet sovitaan opintojakson ohjaajan kanssa ennen työskentelyn aloittamista.

Kirjallisuus: määritellään aihekohtaisesti

Esitiedot: ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet / TJV010 Viestivä ihminen

Opetusmuodot: ohjattu itsenäinen työskentely

Suoritustavat: essee tai raportti

Aikataulu: Luennot viikoilla 47-50, ti klo 14-18 salissa Ag aud.3 ja to klo 14-18 salissa Ag aud.1.

Sisältö: Kurssi käsittelee ihmisen tiedonkäsittelytoimintojen perusteita. Keskeisiä prosesseja ovat havainto, tarkkaavaisuus, mieltäminen, muistaminen ja ajattelu.

Kirjallisuus: P. Saariluoma: Ajattelu työelämässä: erehdyksistä mahdollisuuksiin. WSOY, 2002.

Opetusmuodot: Luennot ja oppimistehtävät verkossa

Suoritustavat: Oppimistehtävät sekä luentojen ja kirjan tenttiminen

Aikataulu: Ilmoitetaan myöhemmin.

Sisältö: Asiantuntijaluento. Sisältö tarkentuu myöhemmin.

Sisältö: Tavoitteena on pohtia kasvatusta, koulutusta ja työelämää yksilönkehityksen näkökulmasta. Kurssi koostuu lapsen, nuoren ja aikuisen koko elinkaaren aikaisesta kehitystä ja oppimista koskevista teorioista ja niiden käytännön sovelluksista.

Kirjallisuus: Lehtinen, Erno & Kuusinen, Jorma 2001. Kasvatuspsykologia tai / ja Kuusinen, Jorma 1995. Kasvatuspsykologia. Vasta, Ross 2002 tai 1997. Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. Aho, Sirkku & Laine, Kaarina 1997. Minä ja muut: kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen

Opetusmuodot: Verkkoluento ja verkkoteemakeskustelu.

Suoritustavat: Luentopäiväkirja ja verkkoteemakeskustelu. Harjoitustyönä portfolio tai essee.

Sisältö: Kurssi johdattaa mielenfilosofian ja erityisesti kognition filosofian kysymyksiin. Mielenfilosofian ja toisten mieltä koskevien tutkimusalojen väliset yhteydet pyritään kartoittamaan. Esitellään mielenfilofian erityiset metodit ja toimintatavat. Perehdytään mieleen liittyviin ilmiöihin ja luodaan katsaus mieltä koskeviin teorioihin.

Opetusmuodot: Luennot, seminaari.

Suoritustavat: Tentti, seminaari.

Sisältö: Kurssilla opetetaan projektinsuunnittelutoimintoja ja suunnitteluteorioiden sekä tuotteiden luovaa ja kriittistä analyysiä. Kurssiin kuuluu pakollinen teoreettinen osa. Kurssiin suositellaan liitettäväksi suunnitteluharjoitusosuus.

Kirjallisuus: Pahl, G. & Beitz, W. (1990). Koneensuunnitteluoppi. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Sivut: 1-16, 34-43, 71-109, 176-181, 458-461, 484-486. Virkki, P. & Somermeri, A. (1997). Projektityö, kehittämisen moottori. Helsinki: Oy Edita Ab. Sivut: 20-31, 63-69. McConnell, S. (1998). Ohjelmistoprojektit: selviytymisopas. Espoo: Suomen Atk-kustannus Oy. Sivut: 19-70, 85-113, 129-146, 259-264. Weisberg, R. W. (1986). Creativity: genius and other myths. New York: W. H. Freeman and Company.

Opetusmuodot: Verkkoluennot, kirjallisuus, essee ja harjoitustyö.

Sisältö: Kurssilla pyritään antamaan käsitys siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan, miten käytettävyys tai sen puute ilmenee jokapäiväisen ympäristömme artefaktoissa (ihmisen toteuttamissa tuotteissa, laitteissa ja ympäristöissä) ja millä tavalla käytettävyyttä arvioidaan ja tutkitaan. Tavoitteena on, että kurssin suorittanut pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan annetun artefaktin käytettävyysarvioinnin.

Kirjallisuus: Donald Norman (1990). The design of everyday things, The psychology of everyday things (1988) tai Miten avata mahdottomia ovia (1991). Christine Faulkner (1998). The Essence of Human-Computer Interaction.

Suoritustavat: Essee, käytettävyysarviointi, syventävä harjoitustyö.

Sisältö: Kurssilla opiskellaan käsitteellisen mallintamisen perusteet. Harjoitellaan käsin ja tietokoneella tehtävää käsitteellistä mallintamista.

Kirjallisuus: Luentomateriaali.

Opetusmuodot: Videoluennot.

Suoritustavat: Tentti.

Sisältö: Kurssilla paneudutaan oppimisprosessin syvälliseen tarkasteluun sekä pereydytään asiantuntijuuteen ja asiantuntijatiedon luonteeseen. Tavoitteena on, että opiskelijan ymmärrys oppimisprosessista syvenee ja opiskelija saa konkreettisia valmiuksia kehittää itseään oppijana ja oppijayhteisön jäsenenä.

Kirjallisuus: Nonaka & Takeuchi. The knowledge-creating company. Eteläpelto. Oppiminen ja asiantuntijuus s. 145-256.

Sisältö: Kurssilla perehdytään pienryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutukseen sekä oppivan organisaation problematiikkaan, lähtökohtaoletuksiin, perinteisiin ja oppivan organisaation prosesseihin. Sisällöt koostuvat oppivan organisaation historiasta,teoreettisesta perinteestä, oppimisjärjestelmän muodostumisen vaiheista, organisaatio-oppimisesta, oppimisen lähteistä ja rajoitteista, tietämyksen hallinnasta (knowledge management) sekä organisaation pedagogisesta johtamisesta.

Kirjallisuus: Helkama, Klaus 1998. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Jauhiainen & Eskola 1994. Ryhmäilmiö. de Dreu, C. 2003. Time pressure and closing of the mind in negotiations. Organizational Behavior and Human Decision Processes 91, 280-295. Bar-Tal, Daniel 1978. Attributional Analysis of Achievement-related Behavior. Review of Educational Research 48, 259-271.Artikkeli Smedley, B. 1993. Minority-status stresses and the college adjustment of ethnic minority freshmen. The Journal of Higher Education 64(4), 434-452. Artikkeli Chapman, E. 2002. Effects of social cohesiveness and cooperation incentives on small group learning outcomes. Current Reseach in Social Psychology 7(17). Tobin, D.R. 1998. The knowledge-enabled organization moving from training to learning to meet business goals. Moingeon, B. & Edmonson, A. (eds.) 1996. Organizational learning and competitive advantage. Leithwood, K. & Jantzi, D. & Stenbach, R. 1998. Changing leadership for changing times.

Opetusmuodot: Verkkoluento, verkkoteemakeskustelu.

Suoritustavat: Verkkoteemakeskustelu, oppimispäiväkirja. Harjoitustyö.

Sisältö: Kurssilla määritetään joitakin teknologiaan liittyviä filosofisia ongelmia. Tämän jälkeen tutustutaan muutamaan vaikutusvaltaiseen teknologiaa käsittelevään filosofiseen teoriaan. Lopuksi haetaan mainituista teorioista ratkaisuja teknologianfilosofisiin ongelmiin, ja arvioidaan kriittisesti mainittuja teorioita. Kurssilla käsitellään myös joitakin konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä.

Kirjallisuus: Luennot ja artikkeleita.

Opetusmuodot: Chat-luennot.

Suoritustavat: Tentti.

Sisältö: Johdatus opetusteknologiaan, ongelmapohjainen oppiminen, etäopetusteknologia, oppilaitoksen laiteympäristö

Suoritustavat: Portfolio.

Sisältö: The aim of the course is to offer students tools to be used in scientific knowledge creation. The students who will pass the course are able to create new scientific knowledge. The course is most appropriate especially for students interested in a scientist's career.

Aikataulu: Opintojakso alkaa syyskuussa ja jatkuu kevätlukukaudella. Tarkemmat tiedot opintojakson omalta www-sivulta http://projekti.it.jyu.fi/.

Sisältö: Opintojakso muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojakson aikana opiskelijat oppivat uusia asioita ja soveltavat aiemmilla kursseilla opittua todellisiin ympäristöihin. Ohjattu työskentely yhdessä asiakasorganisaation tietojenkäsittelyn ja sovellusalueiden ammattilaisten kanssa luo puitteet käytännön ja teorian yhteensovittamiselle. Samalla se antaa opiskelijoille kuvaa tulevista työtehtävistä sekä kehittää heidän ammatti-identiteettiään. Opintojakson tavoitteina on antaa opiskelijoille omakohtainen kokemus projektitoiminnasta, erityisesti sen johtamisesta projektipäällikön näkökulmasta. Toisena perustavoitteena on luoda kuvaa tietojenkäsittelyn kehittämishankeen läpiviennin kokonaisuudesta ja eri osapuolten rooleista siinä. Opiskelu perustuu organisaatioiden todellisten tietojenkäsittelyn kehittämishankkeiden työstämisestä saataviin kokemuksiin ja niiden reflektointiin. Projektimuotoinen työskentely tehdään voimakkaassa vuorovaikutuksessa asiakasorganisaatioiden ihmisten kanssa. Opiskelijat työskentelevät 4 - 5 hengen projektiryhmissä. Opintojakson aikana opiskelijat toimivat vuorotellen projektiorganisaation eri rooleissa. Projektitöiden kohteena olevat kehittämistehtävät vaihtelevat: ne voivat koskea koko organisaation tietojenkäsittelyn kehittämistä, rajatun toiminnan tietojärjestelmäratkaisun kehittämistä ja teknistä ja taloudellista arviointia, ohjelmistovalintoja, tietojärjestelmäratkaisun toteuttamista ohjelmistokomponenteista integroiden, järjestelmän käyttöönottoa, menetelmäkehitystä, koulutusta, multimediatuotantoa yms. Koska kehittämishankkeet toteutetaan projektimuotoisina, työskentelyyn liittyy projektityölle ominainen toiminnan perusteellinen suunnittelu ja toteutumisen seuranta. Työskentelyssä korostuvat myös tietojärjestelmien suunnittelumenetelmien soveltaminen ja asiakasyhteyksien ylläpito. Tärkeitä piirteitä ovat lisäksi projektimuotoinen ryhmätyöskentely sekä opiskelijoiden itsensä suorittama työskentelyn ja sen tuloksen itsearviointi (reflektointi). Oleellisena osana opintojaksoon kuuluvat käytännön projektityöhön perustuvat ja sitä tukevat luento- ja seminaaritilaisuudet, joissa opettajina toimii sekä yliopiston omia että yliopiston ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita.

Esitiedot: Approbatur ja cum laude approbatur Cl-seminaaria (TJTC86) ja Kandidaatintutkielmaa (TJT C87) lukuunottamatta.

Opetusmuodot: Projektimuotoinen ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, luennot, seminaarit.

Suoritustavat: Aktiivinen ja dokumentoitu työskentely laitoksen ja projektitehtävän tarjonneen asiakasorganisaation määrittelemässä projektiryhmässä (275 tuntia), ryhmänä tuotetun yliopiston ja asiakasorganisaation hyväksymän ratkaisun esittäminen määriteltyyn ongelmaan sekä aktiivinen osallistuminen opintojaksoon liittyviin oheiskoulutustapahtumiin (125 tuntia). Perustelluista erityissyistä (linjan cl-tentaattorin luvalla) TJT C78:n sijasta vastaavat opinnot voi suorittaa TJT C79:n 10 ov:n laajuisena.

Aikataulu: Opintojakso alkaa syyskuussa. Tarkemmat tiedot opintojakson omalta www-sivulta http://projekti.it.jyu.fi/.

Sisältö: Opintojakson voi suorittaa oppimispäiväkirjoin tai portfolio-suoritustavalla(ks. suoritustapojen vertailu opintojakson www-sivuilta). Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: Oppimispäiväkirjamuotoisesti suoritettuna opintojakso muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojakson aikana opiskelijat oppivat uusia asioita ja soveltavat aiemmilla kursseilla opittua todellisiin ympäristöihin. Ohjattu työskentely yhdessä asiakasyrityksissä työskentelevien tietojenkäsittelyn ja sovellusalueiden ammattilaisten kanssa luo puitteita käytännön ja teorioiden yhteensovittamiselle. Samalla se auttaa opiskelijoita arvioimaan ja kehittämään tulevia työtehtäviänsä sekä kehittää heidän ammatti-identiteettiään. Opiskelu perustuu opiskelijan omasta työtehtävästään syntyneisiin kokemuksiin ja niiden analysointiin vuorovaikutuksessa työyhteisönsä kanssa. Keskeisenä tukena tässä analyysissa on yrityksessä oleva ja yliopiston kouluttama mentor. Hänen tehtävänsä on työkokemuksensa ja asiantuntemuksensa kautta tukea ja valvoa opiskelijan mahdollisuuksia työtehtävästään oppimiseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen yhdessä yliopiston ohjaajan kanssa. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tehdä ja kehittää projektityötä pääosin projektin jäsenen näkökulmasta mutta osin myös projektipäällikön tasolta tarkasteluna. Mallin lähtökohtana on opiskelijan toimiminen yrityksessä työntekijänä. Opiskelu perustuu opiskelijan työskentelystä saamaansa kokemukseen ja sen reflektointiin. Työskentely työyhteisössä muodostaa kokemusperustan ja testausympäristön opintojakson aikana opiskeltaville asioille. Työssäolo sinänsä ei tuota opintosuoritusta, mutta on välttämätön edellytys opintojakson suorittamiselle. Toiminta alkaa joko yliopiston, työyhteisön tai opiskelijan aloitteesta palaverilla, jossa alustavasti yhteisesti kaikkien osapuolten kesken sovitaan työssäoppimisen käynnistämisestä. Tässä palaverissa sovitaan käytännön asioiden lisäksi niistä oppimistavoitteista, joita opiskelija itselleen asettaa työssäoppimisen perustaksi. Samalla yrityksestä nimetään opiskelijalle mentor, joka sitoutuu sovittavalla vähimmäistyömäärällä toimimaan opiskelijan ohjaajana ja palautteen antajana. Samassa työyhteisössä työskentelevät työssäoppijat voivat muodostaa myös yhteisen projektiryhmän ja heillä voi olla yhteinen mentor. Työssäoppimisjakso suunnitellaan ja dokumentoidaan projektin tapaan ja siitä laaditaan projektisopimus yrityksen, opiskelijan ja yliopiston välille. Opiskelija pitää oppimisestaan työskentelynsä aikana oppimispäiväkirjaa. Oppimista arvioidaan myös kuukauden tai kahden välein pidettävissä ohjauspalavereissa yhdessä mentorin ja/tai yliopiston ohjaajan kanssa. Näistä palavereista opiskelija tekee asialistat ja muistiot, jotka ovat koko ajan opiskelijan, mentorin ja ohjaajan luettavissa yhteisessä suojatussa tietoverkossa. Työskentelyn päättyessä opiskelija, mentor ja yliopiston ohjaaja yhdessä arvioivat oppimisen. Tietyn opintoviikkomäärän (5 -10 ov) laajuisen opintojakson perustaksi tarvittavien työviikkojen määrä riippuu opiskelijan työtehtävien vaativuudesta sekä erityisesti niiden vastaavuudesta opintojakson tavoitteiden kanssa. Jos opiskelija toimii työtehtävissään lähinnä projektipäällikkönä ja on vastuussa useampien projektin työntekijöiden tehtävien suunnittelusta ja etenemisestä voi kolme työviikkoa antaa reflektioperustan yhden opintoviikon syntymiselle. Vastaavasti jos opiskelija toimii projektin jäsenenä (esimerkiksi valmiiksi määriteltyjen mukaan tapahtuvaa koodia tuottaen), voisi viisi työviikkoa tuottaa reflektioperustan yhden opintoviikon syntymiselle. Edellä esitettyyn työyhteisössä työskentelyyn pohjautuvan opintojakson varsinainen opiskelu jakautuu: 1. Opintojakson alussa seminaari- tai ohjauspalaverityyppiseen valmistautumiseen, jossa perehdytään ko. opiskelumalliin, määritellään opiskelijan omat oppimistavoitteet, tuotetaan projektisopimus ja projektisuunnitelmat, tutustutaan oppimispäiväkirjan tuottamiseen ja käyttöön jne. 2. Opiskelijan viikottain pitämään ja verkkoon tuottamaan oppimispäiväkirjaan. 3. Vähintään kuukausittain mentorin ja/tai ohjaajan kanssa pidettäviin ohjauspalavereihin. 4. Opintojakson puolivälissä ja lopussa pidettäviin valmisteltuihin arviointikeskusteluihin. 5. Projektin johtaminen (TJT C78) opintojakson oheiskoulutustapahtumiin osallistuminen. Kohdat 1 -5 yhteenlaskettuna opiskelijan käyttämä aika on noin 60 tuntia + 2 tuntia /työviikko. Portfolio-suoritustapa: Muuntokoulutettavalla on mahdollisuus suorittaa pakolliset projektiopintonsa joustavasti portfolion avulla. Tämä edellyttää, että opiskelijan työhistoriaan sisältyy määrällisesti ja laadullisesti riittävässä määrin suunnittelijan ja projektipäällikön työtehtäviä. Opintojaksoa ei ole kuitenkaan mahdollista läpäistä pelkkiä työtodistuksia näyttämällä. Opintosuorituksien kirjaaminen tapahtuu oppimisen perusteella. Opiskelijan on siis kuvattava kirjallisesti portfolion avulla, kuinka hän on kehittynyt ja mitä hän on oppinut oman projektityöskentelynsä aikana. Suoritusta määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten opiskelijan suorittamat työtehtävät täyttävät opintojaksolle asetetut tavoitteet sekä kuinka hyvin tavoitteiden kuvaama tietojen ja taitojen hallinta voidaan todentaa. Portfolio on kronologinen vaiheittainen kuvaus siitä, mitä opiskelija on ajatellut projektityöstä sekä informaatioteknologia(it)-alan hankkeen läpi viemisestä työuransa eri vaiheissa ja eri tehtävissä toimiessaan. Portfoliossa tulee myös reflektoiden hakea syitä ja aiheuttajia oman ajattelutavan ja käyttäytymisen muutokselle. Kunkin vaiheen osalta tulee ilmetä viittaukset työ- ja koulutushistoriaan, joiden paikkansa pitävyys todennetaan työ- ja kurssitodistusliitteiden avulla. Tällä tavoin menetellen edetään työhistorian loppuun tai nykypäivään asti. Tämän jälkeen kuvataan tarkemmin miten portfoliota tekevä opiskelija organisoisi ja veisi läpi projektimuotoisen it-alan kehittämishenkkeen. Erityisesti kuvauksessa tulee painottaa projektipäällikön roolia luotaessa projektille hyvät ja tehokkaat edellytykset toimeksiannon suorittamiseksi. Viimeisessä vaiheessa opiskelija luo katsauksen tulevaisuuteen ja henkilökohtaisiin kehittämissuuntiin ja tavoitteisiin. Portfolion tekeminen on vaiheittainen, aikaavievä prosessi. Aiheeesta kertovaan kirjallisuuteen tutustuminen auttaa työn alkuun saattamisessa. Erityisesti projektityön suunnittelussa ja johtamisessa vaikuttaneet asiat ja tapahtumat ovat hyvä lähtökohta portfolion kirjoittamiselle. Irallisten tietojen, tunnelmakuvien ja käsitteiden määrittelyiden kautta alkaa muodostua vähitellen kertomus, joka kuvaa opiskelijan projektityökäsitystä eri aikoina. Portfolion kirjoitusprosessi ei ole kaikilla ihmisillä samanlainen, mutta tiettyjä yhteisiä taustatekijöitä on kaikkien työhistoriasta havaittavissa. Portfolion laajuus voi vaihdella hyvinkin paljon kirjoitustyylistä ja työhistoriasta riippuen.

Esitiedot: Approbatur ja cum laude approbatur Cl-seminaaria (TJTC86) ja Kandidaatintutkielmaa (TJT C87) lukuunottamatta.

Opetusmuodot: Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: Oppimistavoitteiden mukainen ryhmä- tai yksilötyöskentely työyhteisössä, oppimispäiväkirjan pito, raportointi, ohjauspalaverit sekä luennot ja seminaarit. Portfolio-suoritustapa: Työssä oppimisen raportointi portfolio-muodossa.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: 1.Etukäteen sovittu ja raportoitu oppimistavoitteiden mukainen ryhmä- tai yksilötyöskentely työyhteisössä (työtehtävän mukaan 3 - 5 työviikkoa tuottaa perustan yhdelle opintoviikolle). 2. Annetun mallin mukaisesti toteutettu ja raportoitu oppimispäiväkirja ja siihen perustuva oppimisen reflektointi ja raportointi, ohjaus- ja arviointipalavereihin osallistuminen sekä aktiivinen osallistuminen tarjotuille luennoille ja seminaareihin. (60 tuntia sekä 2 tuntia / opintoviikko). Opintojakson suorittamiseen liittyvän sopimuksen ja siihen liittyvän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (liite 1) laatiminen opintojakson alkuvaiheessa. Portfolio-suoritustapa: Portfolio-mallin mukaisesti toteutettu ja raportoitu oppimisen reflektointi ja raportointi sekä opintojakson suorittamiseen liittyvän sopimuksen ja siihen liittyvän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (liite 1) laatiminen opintojakson alkuvaiheessa.

Aikataulu: Johdantoluento pidetään viikolla 37 ma klo 12-14 salissa Ag C233.1. Koosteluennot (8h) ja demonstraatiot (8h) pidetään viikoilla 40 ja 44 ma ja ke klo 12-14 (luento) ja klo 14-16 (harjoitus ja demonstraatiot). Seminaarit (4h/hlö) järjestetään viikoilla 48-49 ma ja to klo 10-14. Välikokeet (2x4h) pidetään viikoilla 41 ja 45 ti klo 10-14.

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on monipuolistaa, täydentää ja syventää opiskelijan teoreettisia tietoja tietojärjestelmien kehittämisen kohteista, teorioista, menetelmistä, apuvälineistä ja vaikutuksista, sekä selvittää tietojärjestelmien tutkimuksen koulukuntia ja niiden vaikutusta tietojärjestelmien kehittämiseen, johtamiseen ja arviointiin. Tavoitteena on myös kehittää opiskelijan kykyä jäsentää tietojärjestelmien kehittämis- ja arviointiongelmia sekä arvioida kriittisesti niiden merkitystä. Kurssin sisältöinä ovat: tietojärjestelmät kehittämis- ja tutkimuskohteina, historiallinen katsaus tietojärjestelmien kehitykseen, tietojärjestelmien kehittämisen luonnehdintaa, tietojärjestelmien tarkastelun inhimillinen, organisatorinen, teknologinen ja semioottinen näkökulma.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan aloitusluennon yhteydessä.

Esitiedot: Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkinnon pakolliset pääaineopinnot KURSSI SUOSITELLAAN SUORITETTAVAKSI PRO GRADU –TUTKIELMAN YHTEYDESSÄ

Opetusmuodot: Koosteluennot ja demonstraatiot, seminaari

Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu ja seminaarityö. Luento-osuuden voi suorittaa välikokein tai kirjatenttinä. Seminaariosuudessa laaditaan kirjallinen seminaarityö ja seminaariesitys.

Aikataulu: kevät 2005, tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin

Sisältö: Johdatus projektityöskentelyyn.

Kirjallisuus: Tenttikirja: Ruuska, K. 2001. Projekti hallintaan. Lisätietoa kurssista sekä luentomateriaali saatavilla (viimeistään luentojen jälkeen) Optimasta.

Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.

Opetusmuodot: Kurssi koostuu luennoista, harjoitustyöstä (ryhmätyö) ja luentoihin liittyvistä/luennoilla käsiteltävistä demonstraatioista.

Suoritustavat: Harjoitustyö+tentti. Tenttikysymykset koskevat luennoilla esitettyjä asioita ja kurssikirjaa. Osa luennoista perustuu kurssikirjaan. Kurssi arvostellaan asteikolla tt, ht, et.

Aikataulu: Ensimmäinen luento keskiviikkona 8. syykuuta klo 12.15-14 Auditorio 1. Kurssin kotisivu: http://www.cs.jyu.fi/~tvarti/etiikka.htm

Sisältö: Kurssilla perehdytään tietotekniikan eettisiin kysymyksiin. Kurssilla käsitellään mm. seuraavia asioita: etiikan teoriat, moraaliset ongelmat, moraalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, tietotekniikan etiikan teemat kuten tekijänoikeuskysymykset, tietokannat ja yksityisyys, ohjemistojen laatu, Internet ja etiikka. Eettiset ohjeistot. Business-etiikka ja yhteiskuntavastuu.

Esitiedot: Suositellaan 3. vuosikurssin opiskelijoille.

Opetusmuodot: Luennot, harjoitukset, tentti.

Aikataulu: Luennot vkolla 9, ma 14-16 salissa Ag aud.1 ja vkoilla 10-19 ma 14-16 salissa Ag aud.2.

Sisältö: Kurssilla tutustutaan tekniikoihin ja periaatteisiin jotka liittyvät WWW-sovelluksen rakentamiseen. Kurssilla käsitellään myös muita WWW-sovelluksen suunnittelussa huomioitavia asioita, kuten tietoturvaa ja sovelluksen integroimista taustajärjestelmiin. Kurssin aikana toteutetaan PHP-kielellä pieni WWW-palvelu, joka mm. käyttää tietokantaa ja hyödyntää sessioita. Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitys WWW-sovelluksen rakentamisen keskeisistä periaatteista.

Esitiedot: ITK010 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä ITK110 Ohjelmointi 1 ITK115 Tietoverkot

Suoritustavat: Harjoitustyö ja mahdollisesti tentti

Aikataulu: Kurssi järjestetään kevätlukukaudella. Luennot ovat maanantaisin ja keskiviikkoisin viikoilla 3 - 9 klo 16 - 18. Aloitus ma 17.1. klo 16.15.

Sisältö: XML:n tausta ja tavoitteet. XML luonnollisten ja formaalien kielien esitystapana. XML-dokumenttien looginen rakenne. XML-dokumenttien fyysinen rakenne. W3C:n XML-kieliperhe. XML:n käyttö.

Kirjallisuus: XML-spesifikaatio (http://www.w3.org/TR/REC-xml) sekä kurssille suunniteltu materiaali joka tulee olemaan opiskelijoiden saatavissa joko Optima-järjestelmässä tai painettuna kurssijulkaisuna. Materiaalin ensimmäinen, johdatteleva jakso ja lisätietoa kurssista saatavissa kurssin kotisivulta http://www.cs.jyu.fi/~airi/opetus/xml/xml-kieli/.

Esitiedot: Tietojenkäsittelyn approbatur-opintoja vastaavat tiedot.

Opetusmuodot: Luennot, ryhmätyöt, verkko-opetus

Suoritustavat: Tentti

Aikataulu: Kurssi tulisi suorittaa joko yhtä aikaa kurssin XML-kieli kanssa, tai sen jälkeen. Kurssin voi suorittaa sekä syksyn 2004, että kevään 2005 aikana joustavalla aikataululla. Kurssin ohjaus- ja suoritusajankohdat ilmoitetaan Optimassa kurssin kansiossa syyskuussa.

Sisältö: Kurssi sisältää käytännön harjoittelua XML-työvälineillä. Tutustutaan XML-kieleen, jonkin verran sen liitännäiskieliin ja joihinkin XML-työvälineisiin harjoittelun avulla. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelija paneutuu kurssin harjoitustehtäviin ja ohjeisiin Optimassa, sekä tekee joko itsenäisesti kotona tai luokassa C531.1 harjoitustehtäviä XML-työvälineillä. Ohjausta ja valvottuja suoritustilanteita järjestetään syksyn ja kevään mittaan useita kertoja kuukaudessa.

Kirjallisuus: 1) Tehtäväohjeet ja ohjelmaoppaat: Optima/XML-kieli/XML-laboratoriotyö-kansio. 2) Seuraavat World Wide Web Consortiumin (W3C) spesifikaatiot: XML, XSLT, Namespaces in XML, sekä CSS. Saatavilla osoitteessa http://www.w3c.org/tr/. 3) Runodemo: demonstraatio XML-, XSLT- ja CSS-kielten, sekä DOM-rajapinnan käytöstä osoitteissa http://haades.it.jyu.fi/insgml/ ->Runodemo ja http://awamitra.it.jyu.fi/Runodemo/

Esitiedot: Perustiedot XML-kielestä. Kurssi XML-kieli (ITK221) tulee olla suoritettu tai aloitettu ennen laboratoriotyökurssille tuloa.

Opetusmuodot: XML-kielen käyttöön liittyvien harjoitustöiden tekeminen demoluokassa C531.1 ja/tai kotona ohjelmien 30 päivän evaluointiversioita käyttäen. Ohjaus- ja suoritustilaisuuksia luokassa C531.1.

Suoritustavat: Kurssi koostuu neljästä harjoituksesta. Kurssi on suoritettu, kun ohjaaja on hyväksynyt kaikkien harjoitustehtävien suoritukset.

[Ei kuvausta.]

Sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja ohjata opiskelijaa lähteiden käyttöön. Kandidaattiseminaari koostuu johdantoluennosta, tiedonhankinnan koulutuksesta, harjoitteista ja seminaariosuudesta.

Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

Opetusmuodot: Luennot, itsenäinen työskentely, seminaarit

Suoritustavat: Tiedonhankinnan koulutukseen osallistuminen sekä harjoitteiden kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaareissa

Aikataulu: Luennot viikolla 50 ja 4. Linjoittaisten pienryhmien kokoontuminen tammikuussa. Seminaarit kunkin linjan omien aikataulujen mukaisesti helmi-toukokuun aikana.

Sisältö: Kandidaatintutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkielma sovitusta aiheesta. Maisterin tutkintoon jatkavat voivat valita tutkielman aiheen niin, että sen puitteissa tehtyä kirjallisuusselvitystä voi olla mahdollista hyödyntää osana graduntekoprosessia. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.

Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.

Esitiedot: TJTC86 Cl-seminaari tai ITK286 Kandidaattiseminaari, äidinkielen pakolliset kieliopinnot, approbaturin ja cum laude approbaturin pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.

Opetusmuodot: Luennot (4 t), itsenäinen työskentely, seminaarit

Suoritustavat: Osallistuminen luennolle, tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaareissa. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman suuntautumisvaihtoehdoittain.

Aikataulu: Harjoittelun suorittamisesta tulee sopia etukäteen ennen harjoittelun aloittamista.

Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun tulee täyttää seuraavat vaatimukset: a) harjoittelutehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys- tai selvitystehtäviä, b) opiskelijalla tulee harjoittelupaikalla olla laitoksen hyväksymä ohjaaja, jolle opiskelija toimittaa etukäteen tiedot harjoittelun tavoitteista, c) opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan yksityiskohtainen selonteko, jonka harjoittelusta vastaava henkilö laitoksella hyväksyy. Harjoittelun maksimilaajuus on määritelty tutkintoasetuksessa. Sitä ei lasketa pääaineopintojen minimilaajuteen.

Opetusmuodot: Harjoittelu ja sen raportointi.

Suoritustavat: Harjoittelu. Arvostelu hyväksytty/hylätty.

Aikataulu: pe 27.2. klo 10–16, OTL Ari Koivumaa, Musica-rakennus M103 pe 12.3. klo 13–17, prof. Ahti Saarenpää, Agora AgB 103 la 13.3. klo 10–16, prof. Ahti Saarenpää, Agora AgB 103 pe 26.3. klo 10–16, VT Tuomas Talonpoika, Villa Rana Blomstedt-sali

Sisältö: Kurssin tarkoituksena on antaa perustiedot tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista sekä syventää näitä tietoja erityisesti niissä kysymyksissä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja teosten käyttöön tietoverkkoympäristössä. Kurssi sopii näin jokaiselle, joka työssään tai opinnoissaan joutuu tekemisiin tekijänoikeudellisesti suojatun sisällön tuotannon, jakelun tai muun käytön kanssa. Kurssilla käsitellään mm. digitaalisen sisältötuotannon ja verkkojakelun erityiskysymyksiä, oikeuksiensiirtosopimuksia, tekijänoikeusjärjestöjen lupaviidakkoa, työ- ja virkasuhteen tekijänoikeuksia, tietokantojen ja tietokoneohjelmien suojaa sekä EY:n uuden tekijänoikeusdirektiivin voimaan saattamista Suomessa. Tavoitteena on antaa osanottajille ajantasainen kuva tekijänoikeusjärjestelmän tavoitteista ja toiminnasta digitaalisessa ympäristössä käytännön esimerkkien valossa.

Kirjallisuus: Opiskelijoita pyydetään tutustumaan ennen luentosarjaa teokseen: Salokannel, Nilsson: Tekijänoikeus ja multimedia - Opaskirja multimedian tuottajille. Tenttikirjallisuus: 1) Creating a website, IPR-Helpdesk, osoitteessa: http://www.ipr-helpdesk.org/ ► English ► Copyright ► Creating a website. 2) Koivumaa, Ari: Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin – luentomoniste (päivitetty versio julkaistaan Kesäyliopiston ja Multimedian kurssisivuilla). 3) Saarenpää, Ahti: artikkeli teoksessa Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen 90 vuotta, toim. Heidi Arvanne-Potrykus et al. 4) Siivola, Jyrki: TV- ja radioarkistojen aineistojen käyttöluvat, OPM:n tekijänoikeusselvityksiä 2002, osoitteessa: http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus/radio_ja_tvarkistot.pdf 5) Tekijänoikeusneuvoston lausunnot nro 1997:9, 1997:12, 1997:17, 1998:20, 2001:15, 2002:7, 2002:11 ja 2002:16 osoitteessa: http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/tekijanoikeusneuvosto/tekijanoikeusneuvoston_lausunnot.html 6) Westman, Daniel: Tekniska åtgärder. Nordiskt genomförande av artikel 6 i infosoc-direktivet, osoitteessa: http://www.juridicum.su.se/iri/dawe/Helsingfors.pdf

Opetusmuodot: luennot

Suoritustavat: tentti ma 5.4. klo 17-21, MaA 103 ma 10.5. klo 17-21, MaA 211 ma 21.6. klo 17-21, MaB 102

Aikataulu: Suuntautumisvaihtoehdoittain (Pienryhmittäin)

Sisältö: Graduseminaarin tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Kukin opiskelija osallistuu pienryhmään, jota vetää pääsääntöisesti pro gradu -työn ohjaaja. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmässä kukin opiskelija esittelee oman tutkimussuunnitelmansa, valmistelee ja esittää noin 20 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiirista ja lisäksi opponoi jonkun toisen opiskelijan laatiman vastaavan työn.

Kirjallisuus: Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. JY/TKTL. Saatavissa www.cc.jyu.fi/~katjalii/TJTC87/Raportointiohjev02.PDF Järvinen, P. & Järvinen, A. 2000. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja Oy. Hirsjärvi, P., Remes, P., & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. P. Mänttäri. Tampere: Vastapaino.

Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely.

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn.

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, apulaisprofessorit ja yliassistentit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.

Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.

Opetusmuodot: Henkilökohtainen ohjaus

Suoritustavat: Pro gradu –tutkielma.

Sisältö: Requirements must drive systems development. Systems engineering (SE) is the process of managing user and stakeholder requirements to deliver the correct system. This course introduces the requirements engineering (RE) field, provides a process-oriented overview of different activities in the requirements development and management process, explains how RE fits into a broader SE process, and provides an understanding of the main challenges in requirements management (RM) and SE. The course provides a background for the advanced course, reuqirements management and systems engineering II, to be held in the Fall and covering, for example, systems family projects. Since RM and SE are multidisciplinary fields and closely related to areas such as general management, project and product management, product marketing, and industrial design, students from a variety of disciplines can benefit from this course.

Kirjallisuus: [1] Gerald Kotonya and Ian Sommerville, “Requirements Engineering: Processes and Techniques,” John Wiley & Sons, 1998 [2] Karl E. Wiegers, “Software Requirements,” Microsoft Press, 1999 [3] Ivy F. Hooks, Kristin A. Farry, “Customer Centered Products: Creating Successful Products Through Smart Requirements Management,” Amacom, 2001 [4] a collection of articles and book chapters recommended by the lecturer.

Esitiedot: At least approbatur (15 cu) level studies in information systems.

Opetusmuodot: App. 30 hours of lectures, class exercises, group work report and presentation.

Suoritustavat: Final examination(60%) and Group work report(40%).

Aikataulu: Spring term

Sisältö: This course is designed to provide students with a foundational knowledge of the business models in software companies. The topics of the course include:

• Advanced international business models (B-to-C and B-to-B)

• International software product distribution channels and product delivery through the Internet

• Platform-based products

• Software product families and the whole product model

• Business partnering strategies

• Advanced case studies and their analysis

Kirjallisuus: To be announced later

Esitiedot: ITK260 Basics of Software Business (Recommended)

Suoritustavat: To be announced later

Sisältö: This is a topical course in software business. The course deepens participants' knowledge of current issues and topics in the area of software business. The topic varies year by year; the topic for 2005 will be announced later. Please, see Software Business website or Korppi for updated information.

Aikataulu: Kurssi järjestetään keväällä 2005, todennäköisesti helmi-huhtikuun välisenä aikana (riippuen mahdollisista yhteistyöjärjestelyistä muiden yliopistojen kanssa).

Sisältö: Kurssin tavoitteena on perehtyä tekstitiedonhakuun suljetuissa järjestelmissä, kuten e-kirjastoissa sekä Internetissä. Elektroniset kirjastot ja erityyppiset tekstitietokannat käsitellään kurssilla tiedonhaun tehokkuuden näkökulmasta. Kurssilla käsitellään myös tekstimuotoisen tiedon hallinnan suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla

Esitiedot: Kandidaattiopinnot tai digitaalisen median linjan mukainen pääaineen cl.

Opetusmuodot: Luennot, verkkotyöskentely, harjoitukset, TAI johdantoluennot+lukupaketti+harjoitustyö.

Suoritustavat: Harjoitustehtävät, tentti

Aikataulu: Katso avoimen yliopiston/kesäyliopiston opinto-opas ->Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus. Avoimen yliopiston järjestämä viikonloppukurssi, jolle pitää ilmoittautua kesäyliopiston kautta.

Sisältö: Informaation oikeudellinen sääntely ja informaatio-oikeuden yleiset opit. Tietotekniikan käytön ja käyttöönoton vaikutukset eri oikeudenaloilla.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla

Esitiedot: Digitaalisen median opiskelijat: Kandidaattiopinnot tai linjan mukainen pääaineen cl.

Opetusmuodot: Pääsääntöisesti 1-3 viikonloppuna pidettävä luentokurssi.

Suoritustavat: Luennot ja luentotentti. HUOMAA: Digitaalisen median pakollinen kurssi ITK D52 Digitaaliseen tietoon liittyvä lainsäädäntö suoritetaan tekemällä korvaava kurssi avoimessa yliopistossa, opintojaksona nimeltään Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus. Kurssi suoritetaan Lapin yliopiston vaatimuksilla (kurssi vastaa samannimistä ja samansisältöistä kurssia Lapin yliopistossa). Kurssin suorittaminen on oppilaille maksutonta. Korvaavuus ITK D52 -kurssiksi haetaan korvaavuusmenettelyllä. Kurssille on ilmoittauduttava kesäyliopiston kautta, katso menettelyt ja ajankohdat kesäyliopiston opinto-oppaasta: http://www.cec.jyu.fi/kesayo/lapinyo/finanssioikeus.htm#Informaatio-oik

Aikataulu: Kurssi luennoidaan kevätlukukaudella 2004 maanantaisin ja perjantaisin. Kurssin tarkempi aikataulu sekä luentojen että demonstraatioiden osalta on nähtävillä 12.1.2004 alkaen.

Sisältö: Elektronisen liiketoiminnan suunnittelun viitekehykset ja menetelmät lähtevät liikkeelle asiakkaiden tarpeista, minkä vuoksi perinteisten suunnittelumenetelmien alaa on laa-jennettava. Tällöin erityistä huomiota on kiinnitettävä käytettävyyteen, asiakkaan kokemaan lisäarvoon sekä liiketapahtumien ja poikkeusten dokumentointiin. Kurssin harjoituksissa käsitellään kauppapaikkojen suunnittelua ja toteutusta edustavilla komponenttitekniikkaan perustuvilla kehitysvälineillä. Omina teemoi-naan ovat myös käyttöönoton haasteet ja palvelevuuden arviointi sekä hyvän ja käytettävän käyttöliittymän kehittäminen eri laite- ja käyt-töympäristöihin sekä käyttökonteksteihin.

Kirjallisuus: Daum Berthold, & Scheller Markus, (2000). "Success with electronic business: design, architecture and technology of electronic business systems", Addison Wesley, Pearson Education ja muu luennoijien ilmoittama kirjallisuus.

Esitiedot: ITK 236.

Opetusmuodot: Luennot, demonstraatiot.

Suoritustavat: Kirjallinen kuulustelu.

Sisältö: Kuluttajakäyttäytyminen on elektronisen liiketoiminnan heikoimmin tunnettuja osia. Elektroninen kaupankäynti on nykyisellään tuoteluetteloiden selaamista ja ostoslistojen täyttämistä. Useimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat asiakkaiden haluavan kommunikoida keskenään, arvioida tuotteita ja palveluita sekä vertailla niitä toisiinsa. Käyttäjän tueksi tarjottavat virtuaalitodellisuusympäristöt, työryhmäohjelmistot, rikkaat hypertekstilinkit ja esitysmuodot tarjoavatkin tähän monia mahdollisuuksia. Kurssilla käsitellään kuluttajakäyttäytymisen teorian kehittymistä, asiakas-käyttäytymistä verkossa, yhteisöjä ja niiden dynamiikkaa. Kurssilla arvioidaan myös edellä mainittujen teknisten ympäristöjen mahdollisuuksia verkossa tapahtuvan käyttäytymisen arvioinnissa.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.

Esitiedot: ITK 236. Markkinoinnin ja kuluttajakäyttäytymisen perustiedoista on huomattavaa hyötyä.

Opetusmuodot: Luennot

Suoritustavat: Ilmoitetaan myöhemmin.

Aikataulu: Luennot 16 h (kevätlukukaudella)

Sisältö: Kurssilla opetetaan käytettävyysajattelun ja kognitiivisen ergonomian perusteet. Tarkoituksena on johdattaa opiskelija kognitiivisen kapasiteetin, emotionaalisten prosessien, elämyksellisyyden hallintaan käyttöliittymiä konstruoitaessa.

Kirjallisuus: Saariluoma: Käyttäjäpsykologia (ilmestyy keväällä 2005) tai laitokselta saatava artikkelikokoelma.

Opetusmuodot: Luennot ja kirjatentti.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen pientehtäviin luentojen aikana, luentoihin perustuvan ongelman pohjalta tehty itsenäinen essee ja Preecen kirjan tenttiminen. Sekä luentotehtävät että kirjatentti on molemmat suoritettava.

Sisältö: Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi, josta kirjoitetaan tekninen raportti

Kirjallisuus: Annetaan aiheen antamisen yhteydessä (19.11)

Esitiedot: Syventävien opintojen kurssi

Opetusmuodot: Tutoroitu praktinen työ

Suoritustavat: Empiirinen tutkimus ja sen raportointi

Aikataulu: Suuri osa työskentelystä tapahtuu pienryhmissä, jotka suunnittelevat itse aikataulunsa.

Sisältö: Projektimuotoinen opintojakso, jonka aikana ryhmissä suunnitellaan, toteutetaan ja evaluoidaan pienimuotoinen sovellus käyttäjätutkimuksella.

Esitiedot: Ihminen ja tietojärjestelmä, käytettävyysanalyysi

Opetusmuodot: Luennot 4h, seminaarit 20h

Suoritustavat: Harjoitustyö, seminaariraportti, aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn

Aikataulu: Ilmoitetaan myöhemmin

Sisältö: Asiantuntijaluento. Sisältö täsmentyy myöhemmin

Aikataulu: Luennot viikoilla 2-18, ti 8-10 ja ke 14-16 salissa Ag C234.1. Demonstraatioista sovitaan kurssin alussa.

Sisältö: Peruskäsitteet. Testauksen ja laadunvarmistuksen asema ohjelmistoprojektissa. Laatukustannukset ja laadunvarmistus. Virheet ja niiden raportointi. Testausprosessi ja testauksen tasot. Määrittelypohjainen (black box) testaus. Toteutuspohjainen (white box) testaus. Olio-ohjelmien testauksen erikoispiirteet. Ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaaminen. Staattinen todentaminen. Katselmointi.

Kirjallisuus: Luentomoniste; muu kirjallisuus ilmoitetaan myöhemmin.

Esitiedot: ITK130 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, TIE330 Ohjelmistotuotanto.

Opetusmuodot: Luennot n. 40 h, mahdollisesti demonstraatiot n. 12 h.

Suoritustavat: Loppukuulustelu.

Sisältö: Ohjelmistojen ylläpidon luonne, merkitys, ongelmat, tutkimuskohteet, kustannukset ja tehtävät. Ohjelmien tulkinta ja ymmärtäminen. Ymmärtämismallit. Ylläpidettävyyteen vaikuttavat tekijät. Ylläpitolajit (korjaava-, mukauttava-, täydentävä- ja ehkäisevä ylläpito).

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin kotisivulla.

Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan (ITK 130) tai Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330), Ohjelmistojen ylläpito (ITK S63) (suositeltava).

Suoritustavat: Kirjatentti, perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Käänteistekniikat. Yleisnäkemys ylläpidon työkaluista. Tietokyselyiden spesifiointi. Ohjelmien viipalointi. Navigointi- ja visualisointitavat. Olio-ohjelmien ylläpidon tuen erityispiirteet.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin kotisivulla.

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330) (välttämättömiä). Ohjelmistojen ylläpito (ITKS63) tai Automaatit ja kieliopit (TIE264) (suositeltavia).

Suoritustavat: Kirjatentti, perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Osio 1: ohjelmistojen ylläpidon luonne ja merkitys, konfiguraationhallinta, ylläpitolajit, ohjelmistojen ymmärrettävyys. Osio 2: ohjelmistojen ylläpidon (automatisoidut) tekniikat ja tukimuodot, käänteistekniikat, ohjelmien viipalointi, olio-ohjelmien ylläpidon tukimuodot, uudelleenkonstruointi. Osio 3: ylläpidon kustannusten ja työmäärän arviointi, kompleksisuusmetriikat, ylläpidettävyyden arviointi.

Kirjallisuus: Koskinen, J. (Collector of the material) "Software maintenance (ITK S63)". Dept. of Computer Science and Information Systems, Univ. of Jyväskylä. April 2003. Jyväskylän yliopistopaino, CopyShop. Preliminary preface and table of contents is available at: http://www.cs.jyu.fi/~koskinen/oyp0c.htm

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330).

Opetusmuodot: -

Suoritustavat: Kirjatentti perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Ohjelmistojen ylläpidon työmäärän, kustannusten ja riskien arviointi. Ohjelmistojen ylläpidon metriikat. Ohjelmistojen kompleksisuuden ja ylläpidettävyyden arviointi. Ohjelmistojen uudelleenkonstruoinnin ja uudelleenkirjoittamisen kannattavuuden arviointi.

Kirjallisuus: Seuraava kokoelma keskeisiä, englanninkielisiä, ohjelmistojen ylläpidon arvioinnin alueelta kirjoitettuja tieteellisiä artikkeleita. Koskinen, J. (Collector of the material) "Software maintenance cost estimation". Dept. of Computer Science and Information Systems, Univ. of Jyväskylä. August 2003. Jyväskylän yliopistopaino, CopyShop (in print).

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330) (vähintään toisen täytyy olla suoritettu). Ohjelmistojen ylläpito (ITK S63) on suositeltava, mutta ei pakollinen edeltävä opintojakso.

Opetusmuodot: -

Suoritustavat: Kirjatentti perustuen artikkelikokoelmaan.

Aikataulu: Vuosittain syyslukukaudella.

Sisältö: projektitoiminnan elinkaari (myynti, määrittely,&, tuotantokäyttö). Projektitoiminnan suunnittelu (mm. kustannukset, laatu, riskit). Projektitoiminnan johtaminen. Muutoksenhallinta (mm. muutosvastarinta, ryhmädynamiikka). Projektitoiminnan menestystekijät (mm. oganisaatiokulttuuri, palkitseminen). Projektitoiminnan seuranta.

Opetusmuodot: Luennot, vierailuluennot, seminaarityöskentelyä, raportti

Aikataulu: Ilmoitetaan myöhemmin.

Sisältö: Automaatio on perinteisesti ollut keskeisiä keinoja lisätä teollisuuden kilpailukykyä. Ohjelmistotuotannossa automaation merkitys on kuitenkin ollut hämmästyttävän vähäinen. Edellinen merkittävä hyppäys ohjelmistoteollisuuden tuottavuudessa tapahtui jo vuosikymmeniä sitten lausekielten syrjäyttäessä konekielen. Kääntäjät tarjosivat automaation. Tämän jälkeen ohjelmointikielten kehitys on varsin vähän vaikuttanut tuottavuuteen. Software Productivity Researchin mukaan esimerkiksi keskimääräinen tuottavuus Java-ohjelmoinnissa on vain 20% parempi kuin BASIC:llä. Myöskään ohjelmointikielten käsitteihin perustuvien mallinnuskielten kuten UML:n käyttö ei ole vaikuttanut tuottavuuteen. Usein vaikutus on ollut jopa päinvastainen, mikä osittain selittää mallinnuskielten vähäistä käyttöä. Miksi suunnitella ja esittää osa ohjelmasta ensin ohjelmointikielen käsitteitä mallintavalla UML:llä kun lopullinen koodi pitää kuitenkin kirjoittaa vielä käsin? Tällä kurssilla tutustutaan eri tekniikoihin automatisoida ohjelmistokehitystä mallinnuskielten ja koodigeneraattorien avulla. Mallinnusmenetelmiä sovittamalla suunnittelija etsii ratkaisun käyttämällä suoraan sovellusalueen käsitteitä toteutusteknologian tai -kielen käsitteiden sijasta. Sovellusalueen käsitteiden käytön etuna on, että ne ovat jo ennaltaan tuttuja, ymmärrettäviä ja semantiikaltaan määriteltyjä. Kun koko ohjelmistoratkaisun staattisen ja dynaamiset ominaisuudet voidaan kuvata näillä ”domain”-käsitteillä, voidaan usein myös ratkaisu generoida toimivaksi koodiksi. Tämä vapauttaa samalla suunnittelijan työstämään ratkaisuja suoraan domainin tasolla, ilman hankalaa ja aikaa vievää ”mappausta” ohjelmointiteknologian käsitteisiin. Generaattoreita käyttäen myös lopputulos on tavallisesti parempi sillä sovellusalueen suunnittelukieli ja generaattori tuottavat aina virheettömämmän ja tehokkaamman koodin kuin keskiverto ohjelmoija. Kurssien aikana sovitetaan harjoitustyössä mallinnuskieliä ja koodin generaattoreita kahteen eri tehtävään: tuottamaan tietorakenteita verkkosivuille ja tuottamaan ajettavaa koodia matkapuhelimeen.

Esitiedot: ITK 150 Oliokeskeinen tietojärjestelmien kehittäminen

Opetusmuodot: Luennot ja harjoitustyö

Suoritustavat: Harjoitustyö ja kirjallinen kuulustelu

Aikataulu: Luennot viikoilla 3-10, pe 10-12 salissa Ag Beeta.

Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan viestintää osana organisaatioiden toimintoja sekä analysoidaan organisaatioviestintää eri näkökulmista. Organisaation ja viestinnän suhdetta tarkastellaan esimerkiksi funktionaalisen yritysviestinnän, viestinnän prosessien, julkisuustyön ja organisaatiokulttuurin näkökulmista. Opintojaksolla perehdytään organisaatioviestinnän monimuotoistumiseen ja erilaisten viestintäjärjestelmien suunnitteluun ja niiden toiminnan arviointiin yrityksissä ja yhteisöissä.

Kirjallisuus: Artikkelipaketti

Esitiedot: ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet tai TJV 010 Viestivä ihminen

Opetusmuodot: Luennot ja itsenäinen työskentely

Suoritustavat: Luentotentti

[Kurssille ei ilmoittauduta Korppi-järjestelmän avulla.]

Aikataulu: Opintojakson voi suorittaa syys-, kevät- tai kesälukukauden aikana.

Sisältö: Opintojakson aikana opiskelija perehtyy itsenäisesti valitsemaansa tietokonevälitteisen viestinnän ilmiöön kirjallisuuden ja/tai empiirisen aineiston avulla. Harjoitustyön aihe ja laajuus sekä käytettävät lähteet sovitaan opintojakson ohjaajan kanssa ennen työskentelyn aloittamista.

Kirjallisuus: määritellään aihekohtaisesti

Esitiedot: ITKV50 Viestinnän teoreettiset perusteet / TJV010 Viestivä ihminen

Opetusmuodot: ohjattu itsenäinen työskentely

Suoritustavat: essee tai raportti

Aikataulu: Opintojakso järjestetään kevätlukukaudella 2005. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on selvittää opiskelijalle argumentaation ja retoriikan peruskäsitteitä. Kurssilla esitellään erilaisia argumentaation arvioinnin kriteerejä sekä argumentaatioteorioita. Kurssilla kiinnitetään myös huomiota kielen ja tulkinnan peruskäsitteisiin ja lisätään valmiuksia esimerkiksi lukea ja kirjoittaa tieteellisiä tekstejä.

Kirjallisuus: Luentomoniste

Opetusmuodot: Johdantoluennot, seminaarityöskentely ja itsenäinen pienryhmätyöskentely. Johdantoluento järjestetään viiden tiedekunnan yhteisopetuksena. Digitaalisella medialla on oma pienryhmä, joka tarkastelee johdantoluennon sisältöjä tietokonevälitteisen viestinnän ja tietojärjestelmätieteen näkökulmista.

Suoritustavat: Luentotentti, seminaariesitys sekä aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn

Aikataulu: Workshop järjestetään kevätlukukaudella 2005, viikoilla 10-18, ke 16-18, salissa Ag Alfa. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Sisältö: Workshopissa tutustutaan teledemokratian käsitteeseen, teledemokratian historiaan sekä teledemokratian sovellusalueisiin erilaisten esimerkkien avulla. Kurssin tavoitteena on lähestyä monitieteellisestä näkökulmasta teledemokratiasta käytävää keskustelua ja antaa välineitä teledemokratian sovelluksien ja sovellusalueiden analysoimiseen ja arvioimiseen.

Kirjallisuus: Artikkeleita

Opetusmuodot: Johdantoluento ja teledemokratia-aineistopohjaista työskentelyä (artikkelien analysointia, raportointia ja esittelyä). Workshopissa korostuu yhteistoiminnallisuus ja keskustelevuus, jota ohjaavat teemaan liittyvät ajankohtaiset artikkelit. Opintojakso toteutetaan yhteistyössä yhteiskuntatieteen ja filosofian laitoksen kanssa. Opintojakson työskentelymenetelmistä johtuen kurssilla on läsnäolovelvoite.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen workshop-istuntoihin sekä kahden ryhmätehtävän tekeminen ja niiden esittely muulle ryhmälle. Kurssin arvioitava suoritus on essee.

Aikataulu: Luennot viikoilla 3-4, ti ja to klo 14-18 salissa Ag aud.3. Kurssin lopputentti pidetään to 22.1. klo 12-16 salissa Ag aud.1.

Sisältö: Kurssilla opetetaan käytettävyysajattelun ja kognitiivisen ergonomian perusteet. Tarkoituksena on johdattaa opiskelija kognitiivisen kapasiteetin, emotionaalisten prosessien, elämyksellisyyden hallintaan käyttöliittymiä konstruoitaessa.

Kirjallisuus: Preece: Human-computer interaction.

Opetusmuodot: Luennot ja kirjatentti.

Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen pientehtäviin luentojen aikana, luentoihin perustuvan ongelman pohjalta tehty itsenäinen essee ja Preecen kirjan tenttiminen. Sekä luentotehtävät että kirjatentti on molemmat suoritettava.

Sisältö: Kurssilla opetetaan käytettävyystekniikan sekä kognitiivisen ja fyysisen ergonomian perusteet. Käytännön esimerkit ovat käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja käyttöliittymien alueelta. Tärkeä osa kurssia ovat ryhmäharjoitustyöt, joissa opitut teoriat ja käytännön laite- tai järjestelmätarkastelut yhdistetään innovatiivisiksi, perustelluiksi kehitysehdotuksiksi.

Kirjallisuus: Dul, J. & Weerdmeester, B.A.: Ergonomics for beginners: a quick reference guide. Second edition. (tentitään kokonaan) Faulkner, C.: The Essence of Human-Computer Interaction (tentitään kokonaan. Jos on jo tenttinyt kirjan, sen sijaan voi tenttiä kirjan P. Järvinen: On research methods. Käy myös vastaava suomenkielinen kirja P. & A. Järvinen: Tutkimustyön metodeista) Väyrynen, S.: Suunnittelijan ergonomia: "lyhyt oppimäärä" (s. 1-73)

Opetusmuodot: Kurssin materiaali on tarjolla monimuotoisesti: videoluennon äänitteenä, kalvoina ja tekstiprintteinä oppikirjojen ohella. Luentoja 14-24 h.

Suoritustavat: Tentti ja harjoitustyö

Sisältö: Kurssilla pyritään antamaan käsitys siitä, mitä käytettävyydellä tarkoitetaan, miten käytettävyys tai sen puute ilmenee jokapäiväisen ympäristömme artefaktoissa (ihmisen toteuttamissa tuotteissa, laitteissa ja ympäristöissä) ja millä tavalla käytettävyyttä arvioidaan ja tutkitaan. Tavoitteena on, että kurssin suorittanut pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan annetun artefaktin käytettävyysarvioinnin.

Kirjallisuus: Donald Norman (1990). The design of everyday things, The psychology of everyday things (1988) tai Miten avata mahdottomia ovia (1991). Christine Faulkner (1998). The Essence of Human-Computer Interaction.

Suoritustavat: Essee, käytettävyysarviointi, syventävä harjoitustyö.

Sisältö: Kurssilla etsitään vastausta kysymykseen: millä tavalla tietotekniikka ja työ liittyvät toisiinsa. Tarkastelu aloitetaan yksinkertaisista ja suppeista työtehtävistä ja sitä laajennetaan asteittain suurempiin ja monimutkaisempiin toimintayksikköihin. Näkökohdat suhteutetaan tärkeimpiin kulloiseenkin aihepiiriin liittyviin tietojärjestelmien, ihmisen toiminnan ja kognition tutkimuksen viitekehyksiin. Tavoitteena on ylittää tietoteknisten artefaktojen ja ihmisten toiminnan välisiä raja-aitoja ja nähdä ne yhtenäisenä kokonaisuutena.

Kirjallisuus: Luentomateriaali ja verkkoartikkelit.

Opetusmuodot: Videoluennot.

Suoritustavat: Tentti. Harjoitustyö.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on perehtyä mediatieteen ongelmakenttään ja erilaisiin lähestymistapoihin. Kurssilla tutustutaan mediatieteen filosofisiin ja psykologisiin taustoihin.

Opetusmuodot: Kurssi toteutetaan täysin virtuaalisesti. Työkaluna käytetään mm. chattia sekä FLE -oppimisympäristöä.

Suoritustavat: Käytettäviä tehtävämuotoja ovat: essee, miellekartta, ryhmätyö.

Sisältö: Tavoitteena on perehtyä yhteen kasvatuspsykologian klassikkoon sekä kasvatuspsykologian eri aihealueisiin, mm. jaetun kognition problematiikkaan, älykkyyden ja motivaation rakenteeseen sekä aikuisten ja ikääntyneiden kognitiivisten kykyjen arkipäivän realismiin.

Opetusmuodot: AsiantuntijaHaastattelun suunnittelu ja toteuttaminen klassikkoteoksen teorian pohjalta. Haastatteluaineiston ja teorian yhteensovittaminen ja arviointi.

Aikataulu: Opintojakso alkaa syyskuussa ja jatkuu kevätlukukaudella. Tarkemmat tiedot opintojakson omalta www-sivulta http://projekti.it.jyu.fi/.

Sisältö: Opintojakso muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojakson aikana opiskelijat oppivat uusia asioita ja soveltavat aiemmilla kursseilla opittua todellisiin ympäristöihin. Ohjattu työskentely yhdessä asiakasorganisaation tietojenkäsittelyn ja sovellusalueiden ammattilaisten kanssa luo puitteet käytännön ja teorian yhteensovittamiselle. Samalla se antaa opiskelijoille kuvaa tulevista työtehtävistä sekä kehittää heidän ammatti-identiteettiään. Opintojakson tavoitteina on antaa opiskelijoille omakohtainen kokemus projektitoiminnasta, erityisesti sen johtamisesta projektipäällikön näkökulmasta. Toisena perustavoitteena on luoda kuvaa tietojenkäsittelyn kehittämishankeen läpiviennin kokonaisuudesta ja eri osapuolten rooleista siinä. Opiskelu perustuu organisaatioiden todellisten tietojenkäsittelyn kehittämishankkeiden työstämisestä saataviin kokemuksiin ja niiden reflektointiin. Projektimuotoinen työskentely tehdään voimakkaassa vuorovaikutuksessa asiakasorganisaatioiden ihmisten kanssa. Opiskelijat työskentelevät 4 - 5 hengen projektiryhmissä. Opintojakson aikana opiskelijat toimivat vuorotellen projektiorganisaation eri rooleissa. Projektitöiden kohteena olevat kehittämistehtävät vaihtelevat: ne voivat koskea koko organisaation tietojenkäsittelyn kehittämistä, rajatun toiminnan tietojärjestelmäratkaisun kehittämistä ja teknistä ja taloudellista arviointia, ohjelmistovalintoja, tietojärjestelmäratkaisun toteuttamista ohjelmistokomponenteista integroiden, järjestelmän käyttöönottoa, menetelmäkehitystä, koulutusta, multimediatuotantoa yms. Koska kehittämishankkeet toteutetaan projektimuotoisina, työskentelyyn liittyy projektityölle ominainen toiminnan perusteellinen suunnittelu ja toteutumisen seuranta. Työskentelyssä korostuvat myös tietojärjestelmien suunnittelumenetelmien soveltaminen ja asiakasyhteyksien ylläpito. Tärkeitä piirteitä ovat lisäksi projektimuotoinen ryhmätyöskentely sekä opiskelijoiden itsensä suorittama työskentelyn ja sen tuloksen itsearviointi (reflektointi). Oleellisena osana opintojaksoon kuuluvat käytännön projektityöhön perustuvat ja sitä tukevat luento- ja seminaaritilaisuudet, joissa opettajina toimii sekä yliopiston omia että yliopiston ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita.

Esitiedot: Approbatur ja cum laude approbatur Cl-seminaaria (TJTC86) ja Kandidaatintutkielmaa (TJT C87) lukuunottamatta.

Opetusmuodot: Projektimuotoinen ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, luennot, seminaarit.

Suoritustavat: Aktiivinen ja dokumentoitu työskentely laitoksen ja projektitehtävän tarjonneen asiakasorganisaation määrittelemässä projektiryhmässä (275 tuntia), ryhmänä tuotetun yliopiston ja asiakasorganisaation hyväksymän ratkaisun esittäminen määriteltyyn ongelmaan sekä aktiivinen osallistuminen opintojaksoon liittyviin oheiskoulutustapahtumiin (125 tuntia). Perustelluista erityissyistä (linjan cl-tentaattorin luvalla) TJT C78:n sijasta vastaavat opinnot voi suorittaa TJT C79:n 10 ov:n laajuisena.

Aikataulu: Opintojakso alkaa syyskuussa. Tarkemmat tiedot opintojakson omalta www-sivulta http://projekti.it.jyu.fi/.

Sisältö: Opintojakson voi suorittaa oppimispäiväkirjoin tai portfolio-suoritustavalla(ks. suoritustapojen vertailu opintojakson www-sivuilta). Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: Oppimispäiväkirjamuotoisesti suoritettuna opintojakso muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojakson aikana opiskelijat oppivat uusia asioita ja soveltavat aiemmilla kursseilla opittua todellisiin ympäristöihin. Ohjattu työskentely yhdessä asiakasyrityksissä työskentelevien tietojenkäsittelyn ja sovellusalueiden ammattilaisten kanssa luo puitteita käytännön ja teorioiden yhteensovittamiselle. Samalla se auttaa opiskelijoita arvioimaan ja kehittämään tulevia työtehtäviänsä sekä kehittää heidän ammatti-identiteettiään. Opiskelu perustuu opiskelijan omasta työtehtävästään syntyneisiin kokemuksiin ja niiden analysointiin vuorovaikutuksessa työyhteisönsä kanssa. Keskeisenä tukena tässä analyysissa on yrityksessä oleva ja yliopiston kouluttama mentor. Hänen tehtävänsä on työkokemuksensa ja asiantuntemuksensa kautta tukea ja valvoa opiskelijan mahdollisuuksia työtehtävästään oppimiseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen yhdessä yliopiston ohjaajan kanssa. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia tehdä ja kehittää projektityötä pääosin projektin jäsenen näkökulmasta mutta osin myös projektipäällikön tasolta tarkasteluna. Mallin lähtökohtana on opiskelijan toimiminen yrityksessä työntekijänä. Opiskelu perustuu opiskelijan työskentelystä saamaansa kokemukseen ja sen reflektointiin. Työskentely työyhteisössä muodostaa kokemusperustan ja testausympäristön opintojakson aikana opiskeltaville asioille. Työssäolo sinänsä ei tuota opintosuoritusta, mutta on välttämätön edellytys opintojakson suorittamiselle. Toiminta alkaa joko yliopiston, työyhteisön tai opiskelijan aloitteesta palaverilla, jossa alustavasti yhteisesti kaikkien osapuolten kesken sovitaan työssäoppimisen käynnistämisestä. Tässä palaverissa sovitaan käytännön asioiden lisäksi niistä oppimistavoitteista, joita opiskelija itselleen asettaa työssäoppimisen perustaksi. Samalla yrityksestä nimetään opiskelijalle mentor, joka sitoutuu sovittavalla vähimmäistyömäärällä toimimaan opiskelijan ohjaajana ja palautteen antajana. Samassa työyhteisössä työskentelevät työssäoppijat voivat muodostaa myös yhteisen projektiryhmän ja heillä voi olla yhteinen mentor. Työssäoppimisjakso suunnitellaan ja dokumentoidaan projektin tapaan ja siitä laaditaan projektisopimus yrityksen, opiskelijan ja yliopiston välille. Opiskelija pitää oppimisestaan työskentelynsä aikana oppimispäiväkirjaa. Oppimista arvioidaan myös kuukauden tai kahden välein pidettävissä ohjauspalavereissa yhdessä mentorin ja/tai yliopiston ohjaajan kanssa. Näistä palavereista opiskelija tekee asialistat ja muistiot, jotka ovat koko ajan opiskelijan, mentorin ja ohjaajan luettavissa yhteisessä suojatussa tietoverkossa. Työskentelyn päättyessä opiskelija, mentor ja yliopiston ohjaaja yhdessä arvioivat oppimisen. Tietyn opintoviikkomäärän (5 -10 ov) laajuisen opintojakson perustaksi tarvittavien työviikkojen määrä riippuu opiskelijan työtehtävien vaativuudesta sekä erityisesti niiden vastaavuudesta opintojakson tavoitteiden kanssa. Jos opiskelija toimii työtehtävissään lähinnä projektipäällikkönä ja on vastuussa useampien projektin työntekijöiden tehtävien suunnittelusta ja etenemisestä voi kolme työviikkoa antaa reflektioperustan yhden opintoviikon syntymiselle. Vastaavasti jos opiskelija toimii projektin jäsenenä (esimerkiksi valmiiksi määriteltyjen mukaan tapahtuvaa koodia tuottaen), voisi viisi työviikkoa tuottaa reflektioperustan yhden opintoviikon syntymiselle. Edellä esitettyyn työyhteisössä työskentelyyn pohjautuvan opintojakson varsinainen opiskelu jakautuu: 1. Opintojakson alussa seminaari- tai ohjauspalaverityyppiseen valmistautumiseen, jossa perehdytään ko. opiskelumalliin, määritellään opiskelijan omat oppimistavoitteet, tuotetaan projektisopimus ja projektisuunnitelmat, tutustutaan oppimispäiväkirjan tuottamiseen ja käyttöön jne. 2. Opiskelijan viikottain pitämään ja verkkoon tuottamaan oppimispäiväkirjaan. 3. Vähintään kuukausittain mentorin ja/tai ohjaajan kanssa pidettäviin ohjauspalavereihin. 4. Opintojakson puolivälissä ja lopussa pidettäviin valmisteltuihin arviointikeskusteluihin. 5. Projektin johtaminen (TJT C78) opintojakson oheiskoulutustapahtumiin osallistuminen. Kohdat 1 -5 yhteenlaskettuna opiskelijan käyttämä aika on noin 60 tuntia + 2 tuntia /työviikko. Portfolio-suoritustapa: Muuntokoulutettavalla on mahdollisuus suorittaa pakolliset projektiopintonsa joustavasti portfolion avulla. Tämä edellyttää, että opiskelijan työhistoriaan sisältyy määrällisesti ja laadullisesti riittävässä määrin suunnittelijan ja projektipäällikön työtehtäviä. Opintojaksoa ei ole kuitenkaan mahdollista läpäistä pelkkiä työtodistuksia näyttämällä. Opintosuorituksien kirjaaminen tapahtuu oppimisen perusteella. Opiskelijan on siis kuvattava kirjallisesti portfolion avulla, kuinka hän on kehittynyt ja mitä hän on oppinut oman projektityöskentelynsä aikana. Suoritusta määriteltäessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten opiskelijan suorittamat työtehtävät täyttävät opintojaksolle asetetut tavoitteet sekä kuinka hyvin tavoitteiden kuvaama tietojen ja taitojen hallinta voidaan todentaa. Portfolio on kronologinen vaiheittainen kuvaus siitä, mitä opiskelija on ajatellut projektityöstä sekä informaatioteknologia(it)-alan hankkeen läpi viemisestä työuransa eri vaiheissa ja eri tehtävissä toimiessaan. Portfoliossa tulee myös reflektoiden hakea syitä ja aiheuttajia oman ajattelutavan ja käyttäytymisen muutokselle. Kunkin vaiheen osalta tulee ilmetä viittaukset työ- ja koulutushistoriaan, joiden paikkansa pitävyys todennetaan työ- ja kurssitodistusliitteiden avulla. Tällä tavoin menetellen edetään työhistorian loppuun tai nykypäivään asti. Tämän jälkeen kuvataan tarkemmin miten portfoliota tekevä opiskelija organisoisi ja veisi läpi projektimuotoisen it-alan kehittämishenkkeen. Erityisesti kuvauksessa tulee painottaa projektipäällikön roolia luotaessa projektille hyvät ja tehokkaat edellytykset toimeksiannon suorittamiseksi. Viimeisessä vaiheessa opiskelija luo katsauksen tulevaisuuteen ja henkilökohtaisiin kehittämissuuntiin ja tavoitteisiin. Portfolion tekeminen on vaiheittainen, aikaavievä prosessi. Aiheeesta kertovaan kirjallisuuteen tutustuminen auttaa työn alkuun saattamisessa. Erityisesti projektityön suunnittelussa ja johtamisessa vaikuttaneet asiat ja tapahtumat ovat hyvä lähtökohta portfolion kirjoittamiselle. Irallisten tietojen, tunnelmakuvien ja käsitteiden määrittelyiden kautta alkaa muodostua vähitellen kertomus, joka kuvaa opiskelijan projektityökäsitystä eri aikoina. Portfolion kirjoitusprosessi ei ole kaikilla ihmisillä samanlainen, mutta tiettyjä yhteisiä taustatekijöitä on kaikkien työhistoriasta havaittavissa. Portfolion laajuus voi vaihdella hyvinkin paljon kirjoitustyylistä ja työhistoriasta riippuen.

Esitiedot: Approbatur ja cum laude approbatur Cl-seminaaria (TJTC86) ja Kandidaatintutkielmaa (TJT C87) lukuunottamatta.

Opetusmuodot: Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: Oppimistavoitteiden mukainen ryhmä- tai yksilötyöskentely työyhteisössä, oppimispäiväkirjan pito, raportointi, ohjauspalaverit sekä luennot ja seminaarit. Portfolio-suoritustapa: Työssä oppimisen raportointi portfolio-muodossa.

Suoritustavat: Oppimispäiväkirjamuotoinen suoritustapa: 1.Etukäteen sovittu ja raportoitu oppimistavoitteiden mukainen ryhmä- tai yksilötyöskentely työyhteisössä (työtehtävän mukaan 3 - 5 työviikkoa tuottaa perustan yhdelle opintoviikolle). 2. Annetun mallin mukaisesti toteutettu ja raportoitu oppimispäiväkirja ja siihen perustuva oppimisen reflektointi ja raportointi, ohjaus- ja arviointipalavereihin osallistuminen sekä aktiivinen osallistuminen tarjotuille luennoille ja seminaareihin. (60 tuntia sekä 2 tuntia / opintoviikko). Opintojakson suorittamiseen liittyvän sopimuksen ja siihen liittyvän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (liite 1) laatiminen opintojakson alkuvaiheessa. Portfolio-suoritustapa: Portfolio-mallin mukaisesti toteutettu ja raportoitu oppimisen reflektointi ja raportointi sekä opintojakson suorittamiseen liittyvän sopimuksen ja siihen liittyvän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (liite 1) laatiminen opintojakson alkuvaiheessa.

Aikataulu: Kurssi alkaa keväällä tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Sisältö: Kurssi tarjoaa monipuoliset tiedot verkkoteorian perusteista, algoritmeista ja soveltamisesta mallintamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Keskeisiä aihealueita ovat: Verkkoteorian tietojenkäsittelytieteellinen merkitys. Keskeiset verkkoteoreettiset käsitteet, rakenteet ja algoritmit. Ongelmien formulointi ja ratkaiseminen verkkojen avulla. Kyky konstruoida ja soveltaa verkkoja analysoivia algoritmeja. Tieto- ja tietokantarakenteiden kuvaaminen verkoilla. Verkon keskukset, mediaanit ja linkit; matkapuhelinoperaattorien tukiasemaverkoston optimisijoittelu. Toimintaverkot, kriittiset polut ja käytännön soveltaminen. Minimietäisyydet ja -reitit. Neliväriteoreema ja sen ratkaisu. Topologinen verkkoteoria. Informaatiomatriisit. Virtaukset verkossa. Kielioppipuut. Pareittain yhdistely. Verkkoteoreettisten algoritmien suorittaminen tietokoneella. Verkkojen konstruointia ja analyysia tukevat ohjelmistot. Lisäksi pyritään käsittelemään monia muita verkkoteoriaan kuuluvia aihepiirejä, erityisesti sellaisia, jotka löytyvät kurssin taustakirjoista. Tällaisia ovat: Petri-verkot. Muistilaitteiden osoitekooditus. Tiedostojen sijoittelu muisteihin. Dynaaminen muistin allokointi systeemiohjelmissa. Mikro-ohjelmakoodin optimointi. Optimikoodaus. Vertikaalisen ohjelmointikielen kääntäminen horisontaaliselle kielelle. Algoritmien monimutkaisuus. Lisäksi mukaan pyritään ottamaan tilanteen mukaan ajankohtaisia verkkoteoreettisia aiheita ja uusinta kirjallisuutta.

Kirjallisuus: Verkkoteoria (Vesa Savolainen) Graph Theory (Frank Harary) Muu kirjallisuus (ks. kurssin kotisivut)

Esitiedot: Suositellaan matematiikan peruskäsitteiden tuntemusta.

Opetusmuodot: Luennot, demoja, mahdollisesti seminaarimuotoista työskentelyä.

Suoritustavat: Tentti, kotitehtävät, aktiivinen osallistuminen mahdolliseen seminaarityöskentelyyn edesauttaa kurssin suoritusta.

Sisältö: Maturiteetti eli äidinkielen kirjoituskoe kirjoitetaan joko kandidaatin tai maisterin tutkintoon liittyen tutkielman aiheesta. Maturiteetti kirjoitetaan järjestetyssä tenttitilaisuudessa ja sen tarkastaa tutkielman päätarkastaja sekä asianomaisen kielen tarkastaja. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman teon jälkeen tai sen teon loppupuolella.

Aikataulu: Suuntautumisvaihtoehdoittain (Pienryhmittäin)

Sisältö: Graduseminaarin tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Kukin opiskelija osallistuu pienryhmään, jota vetää pääsääntöisesti pro gradu -työn ohjaaja. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmässä kukin opiskelija esittelee oman tutkimussuunnitelmansa, valmistelee ja esittää noin 20 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiirista ja lisäksi opponoi jonkun toisen opiskelijan laatiman vastaavan työn.

Kirjallisuus: Puuronen, S. (toim.) 2002. Ohjeita tutkimusraportin kirjoittajalle. JY/TKTL. Saatavissa www.cc.jyu.fi/~katjalii/TJTC87/Raportointiohjev02.PDF Järvinen, P. & Järvinen, A. 2000. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja Oy. Hirsjärvi, P., Remes, P., & Sajavaara, R. 1997. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Heinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. Eco, U. 1989. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. P. Mänttäri. Tampere: Vastapaino.

Opetusmuodot: Pienryhmätyöskentely.

Suoritustavat: Osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn.

Sisältö: Kirjatentti. Sivut 1-778 teoksesta Helander, M. G. 1997. Handbook of human-computer interaction.

Sisältö: Kirjatentti. Sivut 779 - 1517 teoksesta Helander, M. G. 1997. Handbook of human-computer interaction.

Sisältö: Jakson tarkoitus on tutustuttaa opiskelija HCI:n ydinkysymyksiin kirjallisuuden avulla.

Kirjallisuus: Tentitään Helanderin Handbook of human-computer interaction kappaleet 1, 3, 8, 10, 19, 28, 33, 26, 59 (Laitoksella on kokoelma ja kirja löytyy kurssikirjalainaamosta)

Sisältö: Ohjelmistojen ylläpidon luonne, merkitys, ongelmat, tutkimuskohteet, kustannukset ja tehtävät. Ohjelmien tulkinta ja ymmärtäminen. Ymmärtämismallit. Ylläpidettävyyteen vaikuttavat tekijät. Ylläpitolajit (korjaava-, mukauttava-, täydentävä- ja ehkäisevä ylläpito).

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin kotisivulla.

Esitiedot: Johdatus ohjelmistotekniikkaan (ITK 130) tai Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330), Ohjelmistojen ylläpito (ITK S63) (suositeltava).

Suoritustavat: Kirjatentti, perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Käänteistekniikat. Yleisnäkemys ylläpidon työkaluista. Tietokyselyiden spesifiointi. Ohjelmien viipalointi. Navigointi- ja visualisointitavat. Olio-ohjelmien ylläpidon tuen erityispiirteet.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssin kotisivulla.

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330) (välttämättömiä). Ohjelmistojen ylläpito (ITKS63) tai Automaatit ja kieliopit (TIE264) (suositeltavia).

Suoritustavat: Kirjatentti, perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Osio 1: ohjelmistojen ylläpidon luonne ja merkitys, konfiguraationhallinta, ylläpitolajit, ohjelmistojen ymmärrettävyys. Osio 2: ohjelmistojen ylläpidon (automatisoidut) tekniikat ja tukimuodot, käänteistekniikat, ohjelmien viipalointi, olio-ohjelmien ylläpidon tukimuodot, uudelleenkonstruointi. Osio 3: ylläpidon kustannusten ja työmäärän arviointi, kompleksisuusmetriikat, ylläpidettävyyden arviointi.

Kirjallisuus: Koskinen, J. (Collector of the material) "Software maintenance (ITK S63)". Dept. of Computer Science and Information Systems, Univ. of Jyväskylä. April 2003. Jyväskylän yliopistopaino, CopyShop. Preliminary preface and table of contents is available at: http://www.cs.jyu.fi/~koskinen/oyp0c.htm

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330).

Opetusmuodot: -

Suoritustavat: Kirjatentti perustuen artikkelikokoelmaan.

Sisältö: Ohjelmistojen ylläpidon työmäärän, kustannusten ja riskien arviointi. Ohjelmistojen ylläpidon metriikat. Ohjelmistojen kompleksisuuden ja ylläpidettävyyden arviointi. Ohjelmistojen uudelleenkonstruoinnin ja uudelleenkirjoittamisen kannattavuuden arviointi.

Kirjallisuus: Seuraava kokoelma keskeisiä, englanninkielisiä, ohjelmistojen ylläpidon arvioinnin alueelta kirjoitettuja tieteellisiä artikkeleita. Koskinen, J. (Collector of the material) "Software maintenance cost estimation". Dept. of Computer Science and Information Systems, Univ. of Jyväskylä. August 2003. Jyväskylän yliopistopaino, CopyShop (in print).

Esitiedot: Ohjelmistotekniikka (TJT C25) tai Ohjelmistotuotanto (TJT L32/TIE330) (vähintään toisen täytyy olla suoritettu). Ohjelmistojen ylläpito (ITK S63) on suositeltava, mutta ei pakollinen edeltävä opintojakso.

Opetusmuodot: -

Suoritustavat: Kirjatentti perustuen artikkelikokoelmaan.

Aikataulu: Opintojakso alkaa syyskuussa ja jatkuu kevätlukukaudella. Tarkemmat tiedot opintojakson omalta www-sivulta http://projekti.it.jyu.fi/.

Sisältö: Opintojakso muodostaa elävän ja aktiivisen yhteyden yliopisto-opintojen ja työelämän välille. Opintojakson aikana opiskelijat oppivat uusia asioita ja soveltavat aiemmilla kursseilla opittua todellisiin ympäristöihin. Ohjattu työskentely yhdessä asiakasorganisaation tietojenkäsittelyn ja sovellusalueiden ammattilaisten kanssa luo puitteet käytännön ja teorian yhteensovittamiselle. Samalla se antaa opiskelijoille kuvaa tulevista työtehtävistä sekä kehittää heidän ammatti-identiteettiään. Opintojakson tavoitteina on antaa opiskelijoille omakohtainen kokemus projektitoiminnasta, erityisesti sen johtamisesta projektipäällikön näkökulmasta. Toisena perustavoitteena on luoda kuvaa tietojenkäsittelyn kehittämishankeen läpiviennin kokonaisuudesta ja eri osapuolten rooleista siinä. Opiskelu perustuu organisaatioiden todellisten tietojenkäsittelyn kehittämishankkeiden työstämisestä saataviin kokemuksiin ja niiden reflektointiin. Projektimuotoinen työskentely tehdään voimakkaassa vuorovaikutuksessa asiakasorganisaatioiden ihmisten kanssa. Opiskelijat työskentelevät 4 - 5 hengen projektiryhmissä. Opintojakson aikana opiskelijat toimivat vuorotellen projektiorganisaation eri rooleissa. Projektitöiden kohteena olevat kehittämistehtävät vaihtelevat: ne voivat koskea koko organisaation tietojenkäsittelyn kehittämistä, rajatun toiminnan tietojärjestelmäratkaisun kehittämistä ja teknistä ja taloudellista arviointia, ohjelmistovalintoja, tietojärjestelmäratkaisun toteuttamista ohjelmistokomponenteista integroiden, järjestelmän käyttöönottoa, menetelmäkehitystä, koulutusta, multimediatuotantoa yms. Koska kehittämishankkeet toteutetaan projektimuotoisina, työskentelyyn liittyy projektityölle ominainen toiminnan perusteellinen suunnittelu ja toteutumisen seuranta. Työskentelyssä korostuvat myös tietojärjestelmien suunnittelumenetelmien soveltaminen ja asiakasyhteyksien ylläpito. Tärkeitä piirteitä ovat lisäksi projektimuotoinen ryhmätyöskentely sekä opiskelijoiden itsensä suorittama työskentelyn ja sen tuloksen itsearviointi (reflektointi). Oleellisena osana opintojaksoon kuuluvat käytännön projektityöhön perustuvat ja sitä tukevat luento- ja seminaaritilaisuudet, joissa opettajina toimii sekä yliopiston omia että yliopiston ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita.

Esitiedot: Approbatur ja cum laude approbatur Cl-seminaaria (TJTC86) ja Kandidaatintutkielmaa (TJT C87) lukuunottamatta.

Opetusmuodot: Projektimuotoinen ryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely, luennot, seminaarit.

Suoritustavat: Aktiivinen ja dokumentoitu työskentely laitoksen ja projektitehtävän tarjonneen asiakasorganisaation määrittelemässä projektiryhmässä (275 tuntia), ryhmänä tuotetun yliopiston ja asiakasorganisaation hyväksymän ratkaisun esittäminen määriteltyyn ongelmaan sekä aktiivinen osallistuminen opintojaksoon liittyviin oheiskoulutustapahtumiin (125 tuntia). Perustelluista erityissyistä (linjan cl-tentaattorin luvalla) TJT C78:n sijasta vastaavat opinnot voi suorittaa TJT C79:n 10 ov:n laajuisena.